PEER GÜNT: Buck The Odds

Arvio julkaistu Soundissa 10/2009.
Kirjoittanut: Ville Sorvali.

Rock’n’roll on siitä hyvää musiikkia, että melkein biisi kuin biisi toimii hyvien soittajien käsissä livenä, olipa se sävelletty vuonna 1986 tai eilen. Sen sijaan sellaisia rokkilevyjä, joita oikeasti jaksaisi kuunnella kotioloissakin, ei viime aikoina ole juurikaan ilmestynyt.

Arvio

PEER GÜNT
Buck The Odds
Sound Of Finland

Rock’n’roll on siitä hyvää musiikkia, että melkein biisi kuin biisi toimii hyvien soittajien käsissä livenä, olipa se sävelletty vuonna 1986 tai eilen. Sen sijaan sellaisia rokkilevyjä, joita oikeasti jaksaisi kuunnella kotioloissakin, ei viime aikoina ole juurikaan ilmestynyt. Tähän voisi tietysti sanoa jotain aina yhtä nasevaa ”vanhaksi tulemisesta”, mutta jos totta puhutaan, en tainnut olla vielä syntynytkään, kun esimerkiksi Peer Günt perustettiin.

Timo Nikillä oli kahden vuoden takaisella Guts And Glory -levyllä näytön paikka. Peer Güntin pitkäaikainen rytmiryhmä oli riitojen säestyksellä siirretty sivuun, ja monet varmasti olettivat yhtyeen alkavan samantien kuulostaa jotenkin mystisesti huonommalta. Niin ei käynyt. Suunvuoroa vääräleuoille ei anneta nytkään, sillä viimeistään Buck The Oddsilla nykymuotoinen Peer Günt on hioutunut todelliseksi voimatrioksi, joka hakee tässä maassa vertaistaan.
Toden totta, Buck The Odds on yksi pirteimmistä ja energisimmistä rokkilevyistä pitkiin aikoihin. Shake Your Rabbit nyt on biisinä vähän hälläväliä-osastoa ja paria muuta on venytetty ylimääräisellä kertosäkeellä, mutta kone ei silti koko matkalla hyydy kertaakaan.

Kun olet seuraavan kerran Peer Güntin keikalla huutamassa Backseatia, kokeile sen tilalla vaikka Texas Skyta. Siitä riffistä olisi Billy Gibbonskin kateellinen.

Lisää luettavaa