Kotimainen Colorblue-yhtye on uransa alkuaskelista saakka tiennyt tarkoin, mitä haluaa. Rock-orientoituneen popin lipunkantaja kiinnitti heti huomiota ulkomusiikillisiin elementteihin, mikä näkyi arvoituksellisuutena yhtyeen somepäivityksissä. Mainetta on ropissut aina Saksassa asti.
Colorblue hyödyntää esikoislevyllään elektronisia elementtejä melko sujuvasti. Debyytti vaikuttaa osin epätasaiselta sekoitukselta lämmintä tunnelmallisuutta sekä viileitä rytmityksiä, jotka toisinaan jäävät pintavesiin polkemaan.
Toisaalta bändin omistautumista täytyy ihailla. Säveliin löytyy monipuolisia näkökulmia, joten muusikot eivät päädy tarpomaan samoja latuja. Olisi ollut helppo ratkaisu heittäytyä vain yhden ilmaisutavan varaan.
Kun ryhmä intoutuu kokeilemaan alueita huudatuskertosäkeiden ulkopuolella, jälki tiivistyy kiintoisaksi. Jousilla kuorrutettu kohtalokas The Queen Of The Sad Ones sekä pianoballadi Oh Mother valottavat Colorbluen dramaattista puolta. Toiseen ääripäähän suunnataan jäntevällä I´m The War -klubidiskoilulla.