The Replacementsilla ja The Ramonesilla oli ainakin kolme yhdistävää asiaa: omanlaisensa punk, sama levymerkki ja se, että kummankin bändin vaikutus ylsi yli vaatimattoman kaupallisen menestyksen. Monet vannovat yhtyeen nimeen tänäkin päivänä ja sen nokkamiehestä Paul Westerbergistä on tullut kulttihahmo.
Kovan luokan punk-bändinä aloittanut yhtye aikoi julkaista tämän keikan live-albumina, mutta miehistönvaihdoksen vuoksi se jäi hyllylle. Laajalti bootlegatun keikan anti on alusta asti räväkkää ja toisaalta tässä soittaa bändi, joka on laajemman läpimurtonsa kynnyksellä, vaikka sitä ei koskaan tullutkaan. Tim-lp:n (1985) Kiss Me On The Bus edustaa jo kuulijaystävällisempää The Replacementsia, mutta kyse ei kuitenkaan ole mistään itsensä myymisestä.
Bastards Of Young, Gary´s Got A Boner ja Fuck School kertovat jo nimillään yhtyeen asenteesta, tunnelman tiiviyden aistii vielä vuosikymmenten päästäkin ja äänitys on huippuluokkaa. ”Murder” taitaa olla setin yleisimmin esiintyvä sana, ja silkkaa murhaa tämä onkin.