ROTTEN SOUND: Murderworks

ROTTEN SOUND
Murderworks
Necropolis

Viime aikoina kovasti yleistynyt extreme metal -termi on osunut puheisiin myös Rotten Soundin yhteydessä. Oikeassa paikassa se näiden vintiöiden lehdistötiedotteissa onkin, sillä Rotten Soundin metallilla kyllästämä verenpunainen grind ja ties mikä noise osuu sen äärilaidankin uloimmille saarekkeille. Mutta Rotiskoa ei sanota extremeksi sen takia, että se on muotia. Tämä bändi on äärimetallia siksi, ettei se muuta osaa eikä edes halua. Rotten Sound on kotonaan järkyttävissä nopeuksissa, alhaalla sahaavissa kitarasoundeissa ja vokaaleissa, jotka käskevät kuin sekaisin menneen ja siksi huvikseen tappavan suden kurkkumurahtelut.

Alle puolituntisen levyn biisit ovat luonnollisesti lyhyitä kuohahduksia, mutta kun ne liitetään Murderworksin tyyliin kiinni toisiinsa, saadaan aikaan niin totaalista grindcoren pakkosyöttöä, ettei ole ihan äskettäin näillä leveysasteilla kuultu. Silti yksityiskohdat erottuvat vaivatta, kuten Revengen huikea, veturimainen rumpukomppi ja Targetsin hittipotentiaali. Rotten Soundillahan ei tule koskaan mitään perinteisen ajatuksen mukaista hittiä olemaan, mutta Targets on omalla perverssillä tavallaan niin tarttuvaa tavaraa, ettei tiedä pitäisikö olla mielissään vai pelätä henkensä edestä.

Rotten Sound ei ole niitä porukoita, joiden jokainen levy pitäisi ehdottomasti omistaa ja joiden jäsenten kotipihoille tekisi mieli lähteä fiiliksissä vakoilemaan. Se on kuitenkin omalla sarallaan niin jyrkkä orkesteri, että yksi levy kannattaa hankkia vaikka vain ei-toivottujen vieraiden housujen kuraamiseksi. Murderworks voisi hyvin olla se levy.