Grindcore-legenda Rotten Sound ahtaa Apocalypsella 21 minuuttiin 18 biisiä. Vaikka levy on bändin standardeillakin lyhyt, saman mittainenhan on esimerkiksi The Locustin Plague Soundscapeskin (2003). Kompaktista kestostaan huolimatta kyseessä on ehdottomasti pitkäsoitto. Intensiiviseen settiin napalmdeathmaista grindia mahtuu toimivia biisejä ja rutkasti dynamiikan ja rytmin muutoksia. Se tuntuu levyn mittaiselta statementilta.
Rotten Sound pitää nastan laudassa koko levyn läpi ilman turhia väliosia tai muita hengähdystaukoja. Koukut ja melodiatkin ollaan pidetty minimissä. Ainoastaan puolivälin Denialist alkaa hitaammalla groovella. Levyltä kuunneltuna se rikkoo liikaa kokonaisuutta, jonka olisi toivonut pysyvän armottomana läpi levyn. Toisaalta vinyylillähän samaan paikkaan tulee väkisinkin paussi, joten traditionaalisemmin ajateltuna B-puolen aloittava biisi on ehkä ihan paikallaan.
Apocalypsen sanoitukset ovat monen grindcore-bändin tapaan poliittisia ja kantaaottavia, mutta lopulta aivan liian kömpelöitä ja kliseisiä. Jos Rotten Sound on musiikillisesti maailmanluokan grindiä, sanoituksellisesti ollaan lähempänä yläkoulutasoa.
