SARAH MCLACHLAN: Afterglow

Arvio julkaistu Soundissa 03/2004.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Kanadalaislaulajatar Sarah McLachlan on julkaissut albumeitaan jo 80-luvun lopulta lähtien. Levyjensä lisäksi McLachlan on niittänyt arvostusta naisartistien Lilith Fair -kiertueiden aktivistina ja veteraanina.

Arvio

SARAH MCLACHLAN
Afterglow
Arista

Kanadalaislaulajatar Sarah McLachlan on julkaissut albumeitaan jo 80-luvun lopulta lähtien. Levyjensä lisäksi McLachlan on niittänyt arvostusta naisartistien Lilith Fair -kiertueiden aktivistina ja veteraanina. Hänen edellinen studiolevynsä Surfacing ilmestyi kuusi vuotta sitten ja sen jälkeen ohjelmassaan on ollut muun muassa perheen perustaminen.

Afterglow-levyllä Sarah McLachlan hehkuu henkilökohtaisen elämänsä auvoisuutta sillä seurauksella, että albumin ylenpalttinen kauneus jättää kuulijan auttamattomasti sivulliseksi. Ulkopuolisuuden tunne vain korostuu McLachlanin laulun ja biisiensä toteutuksen ollessa kauttaaltaan liian täydellistä. Albumin introvertit sävelmät ovat toisaalta niin lipsuvia, ettei niistä saa pitävää otetta.

Afterglow tulvii pääosin rakkautta, mutta läsnä on myös World Trade Centerin kohtalon synnyttämä huoli ihmisyyden tilasta. Tämänkin Sarah McLachlan tosin ilmaisee kovin hienovaraisesti. Niin kauniisti, että sanomansa on vaarassa jäädä kaiken levyltä soljuvan yksityisyyden hehkutuksen jalkoihin.

Vaikka Sarah McLachlan ei laulajana ja lauluntekijänä onneksi kuulu Alanis Morissetten synnyttämän koulukunnan angstisiin raivoajattariin, niin ylenmääräinen kauneus voi olla yhtä lailla rasittavaa. Jo Afterglown upeasta kuvituksesta näkee, että riitasoinnut eivät tänään kuulu Sarah McLachlanin elämään. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa