AC/DC:ltä kolmen dvd:n kokoelma – seitsemänkin olisi kelvannut

26.10.2007 11:35

Aussilegenda AC/DC:n odotettu Plug Me In (tupla- ja tripla-dvd) on saatu viimein kauppojen hyllyille. Dvd-levyjen uumenista löytyy vähän tutumpaa ja myös erittäin harvinaista livemateriaalia vuosien varrelta.

Aussilegenda AC/DC:n odotettu Plug Me In (tupla- ja tripla-dvd) on saatu viimein kauppojen hyllyille. Dvd-levyjen uumenista löytyy vähän tutumpaa ja myös erittäin harvinaista livemateriaalia vuosien varrelta. Soundi esitti aiheen tiimoilta pari kysymystä jyväskyläläisen Dirty Deeds Indeed -tribuuttiyhtyeen kitaristille Juho Hämäläiselle.

– Kyllähän tätä julkaisua tuli odotettua hikikarpalot otsalta tippuen, eli kuumeisesti. Jos aikaisempi musiikkivideo- ja livekooste Family Jewels oli suunnattu sellaiselle perusfanille, niin Plug Me In on tarkoitettu tosifanaatikoille.

– Jos jotakin kritisoitavaa pitää kaivaa, niin olisin tietenkin toivonut, että kaikki nuo keikkataltioinnit, joista nyt on yleensä vain muutama biisi mukana, olisi laitettu mukaan kokonaisina. Toki silloin olisi tarvittu ehkä pari, kolme dvd:tä enemmän. Minä olisin kyllä sellaisen, sanotaan nyt vaikka seitsemän dvd:n boksinkin ostanut…

Olitko nähnyt tälle dvd:lle ikuistettuja pätkiä aikaisemmin vai oliko pakettiin onnistuttu kaivamaan myös todellisia harvinaisuuksia?

– Aika monet näistä Bon Scottin aikaisista pätkistä olin jo onnistunut haalimaan bootleg-julkaisuina tai sitten netin kautta. Mukana on toki paljon sellaistakin matskua, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Sitä vähän ihmettelen, että Brian Johnsonin aikaudelta on kolmos-dvd:llä mukana keikka Houston Summitista, vaikka samalta vuoden 1983 rundilta on olemassa paljon parempitasoinen tunnin pituinen taltiointi Detroitin-keikalta. Siltä on tällä boksilla mukana vain muutama biisi. Onneksi minulla on sekin dvd:llä.

Jotkut Bon Scottin aikaiset vanhat pätkät ovat melkoisen huikeita tanssijoineen kaikkineen. Mikä oli sinulle dvd:n kohokohta vai pystytkö edes nostamaan mitään yksittäisiä juttuja esiin?

– Bon Scottin matskusta parhaiten taitaa kolahtaa Rock Goes To College -keikkapätkä. Siinä bändi soittaa pienehköllä lavalla college-yleisön edessä aivan hirmuisella apinanraivolla. Olisipa minunkin lukioaikanani ollut tuollaisia konvia… Toki Bon Scottin haastattelut ovat myös erittäin tervetulleita. Johnsonin puolelta diggasin ehkä eniten noista 80-luvun alkupuolen tallenteista, niissä bändi on vielä todella räyhäkässä iskussa.

Mikä AC/DC-keikka (tai joku muu kuvallinen kertomus) pitäisi saada seuraavaksi dvd:lle?

– Tämä on äärimmäisen helppo kysymys. Ranskalainen Let There Be Rock The Movie, joka ilmestyi 80-luvun alussa. Tämä konserttielokuva on kuvattu joulukuussa 1979 ja se on julkaistu vain vhs:nä. Tänä vuonna siitä ilmestyi bootleg-versio dvd:lle nimellä Live at Pavillion Paris, jonka voi ihme kyllä ostaa suunnilleen joka levykaupasta. Siitä on tosin pätkitty härskisti kaikki haastatteluosuudet pois ja Walk All Over You -biisi, jonka aikana näytettiin mm. kuinka Phil Rudd ajaa urheiluautolla järven jäällä. Elokuvan ääniraitahan on julkaistu remasteroituna Bonfire-boksilla jo ajat sitten.

Ja lopuksi; kannattaako hankkia Plug Me Inin kolmen dvd:n versio, joka on kuitenkin reilusti kalliimpi tuplasettiin verrattuna?

– Paskooko karhu metsään? Onko paavilla hassu hattu? Kyllähän lähes 50 euron hinta vähän kirpaisi, mutta toisaalta, yhden baari-illan hinnalla saa ohjelmaa moneen, moneen kotisohvalla vietettävään laatuhetkeen.

www.dirtydeedsindeed.com
www.acdcrocks.com

Lisää luettavaa