Metallica-kitaristi katuu tapaa, jolla yhtye kohteli ex-basisti Jason Newstediä – ”Hänestä tuli sijaiskärsijä”

Metallica-kitaristi Kirk Hammett tähditti kitaravalmistaja Gibsonin taannoista Icons-videosarjan jaksoa. Juttutuokion aikana puheeksi nousi kitara-asioiden lisäksi edesmennyt Cliff Burton, joka menehtyi yhtyeen kiertuebussin jouduttua onnettomuuteen Ljungbyssä, Ruotsissa 27. syyskuuta 1986. Hammett kertoo katuvansa Burtonin korvaajaksi tulleen Jason Newstedin osakseen saamaa kohtelua vielä tänäkin päivänä.

”Viimeinen keikka, jonka soitimme Cliffin kanssa oli mahtava, sillä se oli ensimmäinen show kuuteen tai seitsemään viikkoon kun James [Hetfield] oli palannut kitaran varteen”, Hammett sanoo. ”Hän oli murtanut kätensä Ozzy-kiertueen aikana, ja se oli parantunut juuri sen verran, että hän pystyi jälleen soittamaan. Jamesin paluukeikka oli siis samana iltana kuin Cliff kuoli.”

”Kaikki — Cliff, James, Lars [Ulrich] ja minä olimme todella iloisia, että James oli jälleen mukana, lyömässä taas bensaa liekkeihin sen sijaan, että minä ja John Marshall jaoimme soittovelvollisuudet”, Hammett jatkaa. ”Soitimme todella, todella hyvin ja tuntui että olimme palanneet sataprosenttisesti. Kaikki olivat niin innoissaan ja soitimme niin hyvin, koska emme olleet soittaneet viikkokausiin.”

”Viimeinen keikka oli yksi parhaista koko vuonna”, Hammett painottaa. ”Jälkeenpäin ajateltuna olen iloinen, että Cliffin viimeinen keikka oli siinä mielessä erityinen.”

Hammett kuvailee, että hänen välinsä Burtoniin olivat hyvin läheiset. Ei siis ihme, että toverin yllättävä kuolema otti koville.

”[Cliffin kuoleman] jälkeiset kaksi viikkoa olivat tunteiden vuoristorataa, mutta Jan Burton, Cliffin äiti, oli paljon kanssamme kuten [Cliffin isä] Ray Burtonkin. He vaativat meitä jatkamaan. Olimme, että ’Joo, joo…'”, Hammett muistelee. ”Meni kaksi tai kolme viikkoa, kunnes katsoimme toisiamme ja olimme, että ’No, mitäs nyt tapahtuu? Meidän täytyy jatkaa. Cliff olisi halunnut meidän jatkavan.’ Cliffin muiston kunniaksi oli tärkeää, että jatkaisimme.”

”Onnettomuudesta oli kulunut vasta neljä tai viisi viikkoa, kun Jason tuli bändiin”, Hammett sanoo. ”Surimme edelleen.”

”Olimme kaikki myös aika nuoria, vähän päälle parikymppisiä, eikä meillä ollut — tai ainakaan minulla ei olltu — kokemusta suremisesta, tai kuinka sen kanssa tulisi toimia, kuinka parantua ja jatkaa elämää”, Hammett lisää. ”Harmittaa sanoa tämä, mutta Jasonista tuli sijaiskärsijä kaikille noille tunteille, joita emme osanneet käsitellä. Kadun yhä tänäkin päivänä tuota käytöstä ja asennetta, mutta emme tienneet paremmasta.”

”Mitä surujaksoon tulee, luulen meidän kaikkien edelleen surevan, sillä tunteet nousevat pintaan aika kun ajattelen Cliffiä, tai kun olemme yhdessä, ajatukseni siirtyvät usein Cliffiin”, Hammett jatkaa. ”Minä ja James tulemme todella tunteellisiksi. Sanoisin, että minulla on edelleen surutyö kesken. Pystyn tuntemaan sen tuskan vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin.”

Katso koko haastattelu alta.