Mitä tuli sanottua, Apulanta? Vanhoja haastattelulausuntoja kommentoimassa

Ensimmäinen Soundin Apulanta-haastattelu ilmestyi vuoden 1994 lopussa ja lehden kannessa yhtye debytoi kaksi vuotta myöhemmin. Yhtyeestä on tehty Soundiin kymmeniä haastatteluja ja aina on löytynyt uutta asiaa. 

Ari Väntäsen kirjoittaman Apulanta-kirjan Kaikki yhdestä pahasta innoittamana uusimme nyt Soundissa 2/2012 ilmestyneen jutun, jossa pyysimme Apulantaa kommentoimaan vanhoja sanomisiaan. Ja samalla on hyvä tilaisuus kerrata yhtyeen tuotannon helmiä vuosien varrelta.

Kirjakauppoja kiertävä julkistamisrundi alkaa tänään Tampereelta ja jatkuu alla olevan aikataulun mukaisesti.

Tampere 7.8. (Paikalla Toni, Sipe ja Ari Väntänen)
Suomalainen kirjakauppa 17.30
Akateeminen kirjakauppa 18.30
Sokos kirjakauppa 19.30

Turku 14.8. (Toni, Sipe ja Ari)
Suomalainen kirjakauppa 17.00
Akateeminen kirjakauppa 21.00

Lahti 20.8. (Toni ja Sipe)
Suomalainen kirjakauppa 17.00

Helsinki 21.8. (Toni ja Sipe)
Suomalainen kirjakauppa 16.30
Akateeminen kirjakauppa 21.00


 

Mitä tuli sanottua, Apulanta?

”Minusta olisi saakelin siistiä kävellä lavalle, jonka edessä ihmiset huutaisi mun nimeä ja ottaisi valokuvia. Mä nauttisin siitä tosi paljon.” (Toni, Soundi 12/1994)

Toni: – Kieltämättä! Kuinka enteellisesti tämä olikaan lausuttu. Kyllähän siitä kiksit saa, että jengi diggaa, ei sitä voi kieltää. Tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, kantavia voimia ovat sairas narsismi ja terve itseironia. Allekirjoitan tänä päivänä täysin samat asiat.

”Suomessa on pitkä perinne huonosti laulavilla kaljupäisillä miehillä.”

”Tietty tukan menetys vitutti, mutta kyllä se vuodessa kasvaa takaisin” (Toni armeija-aikana, Soundi 12/1994)

Toni: – Kun on näin kaunis pää ja mitat täyttävä kaali, niin ei sitä kannata karvalla peittää. Olisihan se myös aika vaivaannuttavan näköistä, jos mä nyt hiukset kasvattaisin, varmaan vähän sen tyyppinen kuin South Parkissa on sillä opinto-ohjaajalla Mr. Mackeylla. Ja toisaalta Suomessahan on myös pitkä perinne huonosti laulavilla kaljupäisillä miehillä, eli tämä on mun respekti traditiota kohtaan. Sitä paitsi meistä saa hienoja valokuvia, kun on kaksi kaljua ja yksi tukka. Vähän niin kuin ZZ Top, jossa on kaksi partaa ja sitten se Frank Beard, jolla ei ole partaa.

Sami: – Täytyy muistaa, että aasit harmaantuu ja miehet kaljuuntuu.

Miks ei uni tuu (1993)

”Me vedettiin livenä yksi kesä Tsingis Khania ja Frederik suuttui!”

Apulanta ei suinkaan aio hellittää tahtia kun Ehjä saadaan valmiiksi. On tarkoitus purkittaa ep, jolla on pelkkää lainamateriaalia. Apulanta plays Twisted Sister, Kari Peitsamo, Eläkeläiset ja jotain muutakin. (Soundi 11/1996)

Toni: – Onko näin ollut? Eihän toi paska idea ole ja onhan tuosta ollut paljon puhetta. Ja onhan noita kovereita yritetty tehdä, joista osa on ollut hirveää sontaa. Hyvä koveri oli se Iskiaksen Huomisen kyynel.

Sipe: – Siitä saatiin kyllä ihan kiitosta.

Sami: – Sen sijaan Tsingis Khanista ei.

Toni: – Me vedettiin livenä yksi kesä Tsingis Khania ja Frederik suuttui! Reetu sanoi, että raiskattu, saatana. Ja siitä kolme vuotta myöhemmin se soittelee, että teettekö mulle biisejä?

Sipe: – Minähän tein sille yhden biisin.  Reetu oli antanut nimenkin sille jo valmiiksi: Kolmen promillen kännissä. Mä sanoin, että nyt soitit oikealle miehelle, että meitsi ei ole tenuttanut sitten vuoden 1997. Kyllähän se kovasti tykkäsi ja oli ihan hyvän version vääntänyt, mutta ei ollut ehkä meitsin ominta aluetta toi kännilaulut.

Silti onnellinen (live, 1998)

”Meillä oli strippari ja jotkut 12 telkkaria, jotka tuhottiin sinne lavalle.”

”Emme halunneet soittaa tänä keväänä Tavastialla, vaan siinä alakerrassa Semifinalissa. Käyn Tavastialla aina silloin tällöin ja se on ihan hyvä mesta. Mutta se ei ole meidän paikka soittaa.” (Toni, Soundi 5/1997)

Toni: – Toi on tullut kumottua monta kertaa. Nytkin alkaa levyrundi Tavastialta, kuten monta kertaa aikaisemminkin. Siitä on tullut hyvä paikka meille ja nimenomaan sen yleisön murroksen kautta, tuohon aikaan kun oli niin paljon sitä teiniä. Toisaalta klassikoin keikka koskaan oli se 1996 Tavastia, kun meillä oli strippari ja jotkut 12 telkkaria, jotka tuhottiin sinne lavalle. Konsertti kesti ehkä 25 minuuttia ja yleisö suivaantui. Naiset lähti vihaisina pois ja äijät seisoi takarivissä nyrkit pystyssä, että ihan parasta!

”Luulen että hevijengi vihaa meitä kuin ruttoa. Siis tuollaiset tyypit, jotka diggailevat Sentencedia ja Stratovariusta.” (Toni, Soundi 5/1999)

Toni: – Totta edelleenkin ja varmaan enenevissä määrin. Toisaalta nyt saattaa olla silleen, että muusikkopuolen hevanderit arvostaa sitä tehtyä työtä, mutta ei ne kyllä varmaan tätä musaa hirveästi diggaile. Koska ei ole musta paita ja on vähän maitoperseen näköisiä jätkiä, ei ole uniformut kuosissa, eikä ole liiton musaa. Ja sitten kun siellä on vielä niitä tiditiditiditii-kappaleita välissä.

010 (1998)

”Siitä mä olen varma, että viiden vuoden päästä mulla on talo Teksasissa ja myös Suomessa.” (Sipe, Soundi 5/2000)

Sipe: – Eipä ollut kummassakaan itse asiassa… Vuonna 2005 oli 39,5 neliöinen yksiö velalla Lahdessa, mutta on sekin jotain. Ja tällä hetkellä on alimittainen talo Heinolassa, mikä vei kaikki rahat ja katto vuotaa, Teksasissa ei ole mitään! Pitää olla kiitollinen, että on katto pään päällä ja ruokaa.

”Raha täällä määrää. Se on näköjään tiedostettu jo 12 vuotta sitten ja hyvä niin.”

”On todella ikävää, kun raha hallitsee koko maailmaa. Työnkin arvo mitataan vaan siinä, että kuinka paljon sä tienaat. Juuri se luo maailmaan eriarvoisuutta. Ihmisiä ei ohjaa palava halu tehdä jotain, vaan saada enemmän flätää.” (Sipe, Soundi 5/2000)

Sipe: – Ihan fiksusti sanottu. Näinä kovina aikoina kun on talouskriisiä, niin nythän se eskaloituu tuo rahan ylivalta. Zeitgeist ja muut on hienoja ja kiehtovia utopioita, mutta se raha nyt vaan täällä määrää. Se on näköjään tiedostettu jo 12 vuotta sitten ja hyvä niin.

– Sehän on perverssiä, että jos maailman liikevaihto – jos ajatellaan oikeita hyödykkeitä ja palveluita, mitä maailmassa tuotetaan – olisi sanotaan nyt 90 biljoonaa, ja sitten tuon finanssimaailman eli pörssin liikevaihto onkin 900 biljoonaa. Eli johtopäätös: kaikki raha on 90 prosenttisesti ilmaa, mikä on täysin perverssiä ja yksi syy siihen, miksi tämä järjestelmä ei toimi.

Koneeseen kadonnut (2007)

”Minulla voisi olla joku muu kutsumanimi kuin Parta. Se risoo ihan vitusti, niin saatanasti, kiihtyvällä tahdilla. Täytyy vaikka järjestää joku nimikilpailu. Itse asiassa minua saa tästä lähtien kutsua miksi tahansa paitsi Parraksi” (Sami, Soundi 3/2005)

Sami: – No, toi nyt on vähän sellaista tuulimyllyjä vastaan taistelua. Ei siitä mihinkään pääse ja mä olen siihen aika hyvin sopeutunut. Mutta näinä päivinä mua pääasiassa sanotaan Jönssiksi, eli eihän toikaan sikäli ihan turha lausunto ollut.


 

(Juttu julkaistu alun perin Soundissa 2/2012)