Christian Jansson alkoi työttömänä ollessaan askarrella ajankuluksi puisia plektroja. Itsekin kitaraa soittavan Janssonin plektrat saivat hyvän vastaanoton ja kysynnän pikkuhiljaa kasvaessa syntyi päätös nostaa toiminta seuraavalle tasolle.
Jansson loi PicKatiksi ristimälleen plektramerkille verkko- ja Facebook-sivut sekä avasi verkkokaupan. Toiveena oli saada katkaistua pitkä työttömyyskausi ja yritys jaloilleen.
Toive toteutui kuitenkin yllättävän nopeasti ja vasten kasvoja, kun Jansson kertoi suunnitelmistaan viranomaisille: työvoimatoimisto katsoi miehen olevan yrittäjä ja nyt Kela perii Janssonin saamia työttömyyskorvauksia takautuvasti vuoden ajalta. Jansson kertoi asiasta PicKatin Facebook-sivuilla.
Jansson ihmettelee päätöstä, koska toiminta on hänen mukaansa ollut pienimuotoista. PicKatilla oli vuoden aikana kerääntynyt myyntiä noin 2 000 euroa, kertoi Jansson Soundille.
– Siitä on sitten toki vähennetty tuotantokuluja sun muuta. Kuluja tulee vielä lisää ainakin laitehankintojen kuten hiomakoneen muodossa, Jansson kertoo.
Janssonilla on kaupparekisterissä vanha toiminimi, joka on perua vanhoista purkutöistä. Tämä toiminimi on kuitenkin ilmoitettu lopettaneeksi ja sen on TE-toimisto Janssonin mukaan hyväksynyt.
Jansson aikoo valittaa päätöksestä.
– Sairastamani masennus tekee vaan paperihommat normaalia raskaammaksi.
Yrittäjäksi määritteleminen ja takaisinperintä pitkä prosessi
Kela ei ota kantaa yksittäistapauksiin. Etuuspäällikkö Anna Mäki-Jokela kertoo Kelan toimivan kuitenkin usein TE-toimistojen lausuntojen pohjalta.
– Takaisinperintä on pitkä prosessi, ja syy ja seuraus voivat olla eri paikassa. TE-toimisto tutkii työnhakijan statuksen ja heidän lausuntonsa sitoo Kelaa toimimaan. Takaisinperinnän kohtuullistamista pohditaan sitten tapauskohtaisesti, Mäki-Jokela toteaa.
Lakimies Raisa Erma Uudenmaan ELY-keskuksesta, johon on keskitetty TE-toimistojen oikeudellinen tuki ja ohjaus, avaa asiaan liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistusta.
– Ensin tutkitaan, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain (1290/2002;TTL) 1 luvun 6 pykälän yrittäjämääritelmän. Sitten selvitetään, onko työllistyminen yritystoiminnassa pää- vai sivutoimista. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, Erma sanoo.
Olennaisin osa pää- ja sivutoimisuuden arviointia on työllistymisen määrä. Toiminnasta saatu tulo ei välttämättä ole merkityksellinen, vaikka voi antaa jotakin osviittaa työskentelyn määrästä.
– Jos työn määrä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminen on päätoimista. Huonosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi olla niin työllistävää, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen tämän toiminnan ohella ole mahdollista. Sääntelyssä tai viranomaisohjeistuksessa ei ole annettu esimerkiksi tarkkaa tuntirajaa milloin työskentely olisi pää- tai sivutoimista.
Käsityötä kotimaisesta puusta
Peruskoulupohjalta ponnistava Jansson on ollut työttömänä puolitoista vuotta ja kärsii masennuksesta.
– Sairaslomaksihan se pitäisi oikeasti luokitella, mutta sen asian hoitaminen ja sen kanssa taisteleminen on tuntunut sattuneesta syystä hankalalta, Jansson kuvailee.
– Puusepänhommia olen tehnyt verstaalla pienen ikäni isäni perheyrityksen vuoksi. Lisäksi olen työskennellyt raksahommissa ja mainostoimistossa. Kauppis jäi aikanaan kesken, mutta ehkä sen voi tämän yrittäjäkuvion myötä käydä loppuun.
Jansson asuu vanhassa rintamamiestalossa, jonka kellariin hän on tekemässä omaa työpajaa saadakseen plektratehtailun todella pyörimään. Tammikuussa Facebookissa esitelty kellarityöpaja on pikkuhiljaa valmistumassa. Jansson on saanut lahjoituksena muun muassa vannesahan, puruimurin ja joitain pikkukoneita, jotka odottavat parhaillaan paikalleen sijoittamista.
Jansson valmistaa plektrat puhtaasti kotimaisista materiaalista.
– Kaikki raakapuu käy, eikä ole väliä, onko puu kuivaa tai märkää. Myös vanhojen huonekalujen puu käy, jos puulaji vain on tiedossa. Näin osaan markkinoida niistä valmistettuja plektroja oikein, Jansson kertoo.