Uutta musiikkia tulossa? Koronakriisi sai Toolin miettimään suunnitelmansa uusiksi

Tool

Eipä selvinnyt viime vuonna Fear Inoculum -albumin julkaissut Toolkaan kuivin jaloin koronaviruspandemiasta. Yhtyeen oli rumpali Danny Careyn mukaan tarkoitus tehdä tänä vuonna ”suurin Yhdysvaltain-kiertue, mitä bändi on koskaan tehnyt”, mutta niin vain suunnitelmat saatiin laittaa kokonaan uusiksi. Eikä helpotusta tilanteeseen ole aivan heti näkyvissä.

”Olemme tavallaan NBA:n ja NHL:n armoilla tässä suhteessa. Sitten, kun näissä liigoissa aletaan taas pelata, mekin pääsemme kiertueelle, koska keikkamme ovat usein samoilla areenoilla”, Carey sanoi tuoreessa haastattelussa Skinny Puppy -yhtyeen Kevin Cromptonille.

”Jos emme pääse kiertämään Amerikkaa, meillä on suunnitelmissa jotain juttuja Saksaan ja eri puolille Eurooppaa tammi–helmikuulle. Toivottavasti nämä ainakin toteutuvat.”

Vai että eri puolille Europpaa olisi keikkoja tulossa? Suomeen kenties myös? Jäämme odottamaan tästä lisätietoa. Edellä mainitussa haastattelussa kerrottiin joka tapauksessa sellainenkin kiintoisa tieto, että pahamaineisen hidasliikkeinen yhtye saattaa julkaista näinkin nopeasti uutta musiikkia – ainakin ep:n verran.

”Emme ole jamitelleet. Olemmet viettäneet lähinnä hiljaiseloa. Mutta luulen, että on aika ryhtyä toimeen. Toivoimme, että pääsisimme ennen pitkää hommiin, joten suhtauduimme tilanteeseen tyyliin ’nautitaanpa tästä niin kauan kuin rauhaa riittää’. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tilanne voi jatkua koko loppuvuoden, joten meidän täytyy alkaa taas toimia”, Carey sanoo.

”Ehkä voisimme äänittää uuden ep:n tai jotain sen tapaista. Emme ole tehneet sellaista ensimmäisen julkaisumme jälkeen, joten se voisi olla mukavaa. Meillähän ei ole enää levytyssopimusta – olemme vapaita agentteja –, joten voimme julkaista mitä tahdomme milloin tahdomme.”

Katsotaan siis, mitä tapahtuu! Fear Inoculumin Soundi-arvion voi lukea muistin virkistämiseksi täältä. ”Ei Fear Inoculumista ole Æniman (1996) tai Lateraluksen (2001) haastajaksi, mutta se seisoo omilla jaloillaan ja kuulostaa luonnolliselta jatkumolta 10,000 Daysin jälkeen”, totesi Vesa Siltanen arviossaan.