Demoefekti 16/2017

Tämän viikon Demoefektissä Fragile Dream, Devenial Verdict, End of Abyss ja Butan Death.

Fragile Dream

FRAGILE DREAM

Forssan Fragile Dream soittaa 90-lukuisen tyylistä alternative rockia. Melkein 5-minuuttinen When the Lights Come On Again on sävellyksenä erittäin hyvä ja lunastaa täysin pituutensa. Sovituksellisesti biisissä on omaperäisiä ja hyvin toimivia ideoita. Esimerkiksi säkeistöjen kitarariffit ja rumpukompit tukevat kappaletta erinomaisesti. Soundit ja miksaus ovat vähän liian presetiltä kuulostavaa sähköpianoa lukuunottamatta erittäin hyvät. Fragile Dreamin muutaman vuoden takainenkin demo oli hyvä, mutta nyt bändi kuulostaa täysin valmiilta. Vain hooposta musiikkivideosta pääsee valittamaan.

facebook.com/FragileDreamBand

DEVENIAL VERDICT

Devenial Verdict on saatekirjeensä mukaan murjonut death metalia jo 10 vuotta. Kokemuksen kuulee bändin erittäin tiukasta soitosta. Sävellyksellisesti Devenial Verdictilla on kyllä hyviä ideoita, mutta sen “heitetään kaikki seinälle ja katsotaan mikä tarttuu” -metodi ei oikein toimi. Bändin ideoista ehkä vain neljännes tai viidennes on riittävän tahmeita. Lisäksi niitä parhaita ideoita ei ole jalostettu riittävästi. Bändi kuitenkin soittaa erittäin hyvin ja sillä on melko omaperäinen soundi.

facebook.com/devenialverdict

END OF ABYSS

End of Abyssin Astral Dreams on vähän liian kunnianhimoinen biisi. Jonkinlaista eeppistä sävellystä tässä ollaan oltu tekemässä, mutta ideat ovat loppuneet kesken ja kitaraintrokin on jouduttu toistamaan useamman kerran. Neljän minuutin kohdalla soitetaan puoli minuuttia humppaa ilman mitään perusteltavaa syytä. Bändin pahaenteiset Katatonian mieleen tuovat laulumelodiat ovat erittäin hyviä, mutta hautautuvat vähän sekavan miksauksen alle. Astral Dreamsissa on paljon hyviä ideoita, mutta aika keskeneräiseltä se kuitenkin tuntuu.

facebook.com/endofabyss

BUTAN DEATH

Tampereen Butan Death uhkasi saatekirjeessään soittavansa southern/stoner/groove -metallia. Onneksi Gin Damnation perusteella noista määritteistä toteutuu korkeintaan groove. Bändin mätke on aika raskasta. Riffit ovat hitaita ja raskaita ja laulusuoritus tuo mieleen hiukan deathimman Randy Blythen. Biisinä Gin Damnation on toimiva, mutta vähän tasapaksu. Lopun luokattoman huonoa kitarasooloa lukuunottamatta soitto ja soundit ovat hyvää tasoa.

facebook.com/butandeath


Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.