Andy McCoy ei muistele Hanoi Rocksin 2000-luvun paluuta hyvällä: ”Kaikessa oli kyse fyrkasta”

Barry Kling

Andy McCoy on palannut – sekä levytyskantaan että Soundin sivuille. Uusimmassa numerossa Andy kertoo mietteitään maailmanmenosta, veropolitiikasta, uudesta levystään sekä Hanoi Rocksista. Julkaisemme nyt katkelman Mikko Meriläisen toimittamasta haastattelusta myös verkkomuodossa.

Teksti: Mikko Meriläinen

Käy ilmi, että Hanoi Rocksin viimeinen reunion 2000-luvun alkuvuosina on jäänyt kaivertamaan McCoyn mieltä.

– Huomasin ihmisissä huonoja puolia, jopa muissa bändin jäsenissä. Kaikessa oli kyse fyrkasta. Mulla on aina ollut kyse intohimosta musiikkia kohtaan, mutta totta kai mäkin omani haluan. Sitten mä hajoitin sen Hanoi Rocks kakkosen.

Seuraavaksi saa estottomaksi kuulla kunniansa niin McCoyn mielestä hämärää t-paitabisnestä tehnyt manageri kuin bändikaveritkin.

– Mun ei tarvitse nuolla persettä, vaikka jotkut ex-Hanoi-tyypit tekee sitä näköjään ammatikseen. Melkein hävettää, että toi oli mun bändissä ja nyt se nuolee koko kansan persettä ja yrittää saada jengin uskomaan, että hän oli Hanoi Rocks, vaikka ei kirjoittanut biisejä, McCoy sanoo ketään nimeämättä mutta kovin vähän arvailujen varaan jättäen.

Hanoi Rocksia siis tuskin hetkeen kaivetaan naftaliinista (”Vain Jumala tietää, ehkä me soitetaan joku päivä, mutta tällä hetkellä mua ei todellakaan kiinnosta”) mutta muuten McCoy on viihtynyt vii­meisen vuoden aikana nostalgian parissa. Moottoritie on kuuma -aikaisessa kokoonpanossa klubeja menestyksekkäästi kiertänyt Pelle Miljoona Oy teki myös paluu-ep:n, jolle säveltämänsä hienon Hei hei hein McCoy levytti uusiksi 21st Century Rocksille nimellä Undertow.

– Mun ehtona Oy:n kanssa oli, että on pakko levyttää uutta matskua. Pelkkä samojen biisien vetäminen dunkkaa rahastukselta.

McCoy myöntää itsekin olleensa yllättynyt siitä, kuinka hyvin kaikki toimi nuoruuden bändikavereiden kanssa vuosikymmenten jälkeen.

– Mun mielestä se ep on suoraa jatkoa Moottoritielle. Mäkin yllätyin studiossa, kuinka heti kuuli että siinä on se sama bändi. Siinä on niin fantastisia muusikoita ja kemia toimii. Ja ne on kaikki aikuisia jäbiä eikä ole mitään turhaa egobullshitiä. Eikä mitään lead singer syndroomaa – koska ei ole vain yhtä lead singeriä.

Lue koko haastattelu Soundista 8/19.