Apparatus | Internetin avulla mestarikitaristiksi

Apparatus-sarjassa tehdään poimintoja musiikkiteknologian kiehtovasta historiasta. Osa 16/19.
19.2.2019 10:38

Kaikki ovat nähneet netissä sen ihmelapsen, joka soittaa viisivuotiaana kitaralla Beethovenin Bagatelleja varpaillaan. Internet on tunnetusti ihmeitä täynnä, mutta toisinaan netinperkeleestä voi olla jopa oikeasti hyötyä. Ainakin musiikin suhteen.

Soittamisen itseopiskelu on internetin ansiosta mullistunut ja siihen on tarjolla nykyisin monenlaisia välineitä ja sovelluksia. Muusikoille ja musiikinopettajille verkko-opetus voi avata uudenlaiset markkinat ja ansaintamahdollisuudet. Hyvä opettaja voi kerätä nopeasti satoja oppilaita ympäri maailmaa. Huono opettaja taas vaikeuttaa ja hidastaa oppimista ja pahimmassa tapauksessa sammuttaa liekin lajia kohtaan.

Youtuben hienous on siinä, ettei sieltä lopu kama kesken. Taso tunnetusti vaihtelee, mutta amatöörien ohella ammattilaiset ovat ottaneet markkinat yhä enemmissä määrin haltuun. Myös kitaravalmistajat ovat lähteneet leikkiin mukaan, ja esimerkiksi Fender on kehittänyt Fender Play -palvelun, jossa tarjotaan video-opetusta kitaransoiton aloittajalle. Kuten nykyään on tapana, videot on varustettu useilla kamerakulmilla ja tarkoilla lähikuvilla, jotta soittotekniikan erityispiirteet olisi helppo havaita. Videota kelaamalla on mahdollista katsoa yhä uudestaan käden asentoja, ja monet online-soitto-oppaat tarjoavat myös hidastettuja videoita. Usein pakettiin sisältyy myös tabulatuureja ja sointudiagrammeja, joista musiikin hahmottaminen on helpompaa mikäli käyttäjä ei osaa lukea nuotteja. Kaupanpäällisenä on iso kappalekirjasto, josta voi opetella kädestä pitäen mielikappaleidensa riffit.

Tällä hetkellä internetin soittokouluista suosituimpien joukoissa ovat Guitar Tricks, JamPley ja Justin Guitar. Näistä etenkin jälkimmäinen erottuu henkilökohtaisella otteellaan. Lupsakan australialaiskitaristi Justin Sandercoen kannustava opetus ja positiivinen karisma tekee harjoittelusta miellyttävää. Youtubea selatessa on tullut raivostuttavan tutuiksi esimerkiksi Yousician, mikä pelmahtaa ruutuun kun haluaisi kuunnella oman suosikkikappaleen. Puhelimelle erilaisia tabulatuuri-applikaatioita on olemassa pilvin pimein.

Multimediasovellusten avulla opetukseen on mahdollista tuoda uudenlaista tapaa hahmottaa musiikkia, vaikka musiikin teorian opiskelu vierastuttaisikin. Erilaisten graafisten notaatioiden avulla voi päästä nopeammin käsiksi ”oikean musiikin” soittamiseen kuin perinteisellä konservatoriometodilla, mikä ainakin meikäläisen lapsuudessa alkoi nuottien ja asteikoiden opettelulla. Nopea edistyminen lisää motivaatiota. Erilaisten graafisten esitysten avulla nuottien korkeudet ja aika-arvot on helpompi hahmottaa kuin abstraktisti mielessä laskemalla. Olemme tottuneet katsomaan kuvia ruudulta.

Voitonjanoisten start upien ja yksityisten Youtube-gurujen lisäksi monet musiikin oppilaitokset ovat perustaneet verkkokursseja. Yhdysvaltojen Bostonissa sijaitseva maineikas Berklee School of Music tarjoaa mahdollisuutta suorittaa jopa musiikin kandidaatin tutkinnon pelk kien verkko-opintojen muodossa. Verkko-opinnoissa opettajilta voi saada henkilökohtaista palautetta Berkleen arvovaltaiselta raadilta. Opinnot sisältävät myös ryhmäkeskusteluja ja kappaleiden kommentointia.

Itse olen ostanut nuotteja Los Angeles Guitar Academyn verkkopalvelusta aloitettuani klassisen kitaransoiton pitkän tauon jälkeen. LAGA:lla on verkkosaitti, josta voi ostaa nuotteja tabulatuureilla varustettuna, sekä Youtube-kanava, josta voi katsoa miltä kappaleet kuulostavat ja millä tavalla ne tulee tulkita. Ja turhautua siitä, kuinka paljon treenaamista omat nakit vaativat videolla vaivattoman näköisen suorituksen aikaansaamiseksi.

Nettivideo on erinomainen opetusväline toistettavuutensa vuoksi, eikä reaaliaikainen Skype-soittotunti eroa mainittavasti live-tilanteesta. Oman soiton nauhoittaminen on myös hyvä tapa kehittää soiton dynamiikkaa ja artikulaatiota sekä kuulla missä olisi parannettavaa.

Mutta mitä videot ja applikaatiot oikeastaan opettavat? Tekniikan ja sorminäppäryyden ohella ne muokkaavat mielikuvaa siitä, minkälainen kitaransoitto kuulostaa hyvältä ja minkälainen kitarasoundi on tätä päivää. Puhkikuluneiden country- ja blues-venytysten sijaan hyvä opettaja opastaa soittajaa käsittelemään instrumenttiaan paitsi teknisesti moitteettomasti, myös omaperäisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla.

Ja tietysti on syytä kysyä, miksi soiton opettelemisen tulisi olla vaivatonta? Ei ole oikotietä onneen jos haluaa harjoitella tulkinnallisesti väkevän ja historiallisesti autenttisen version Francisco Tárregan arabeskeista tai Bachin luuttusarjoista.

Teksti: Sami Nissinen
Julkaistu Soundissa 8/2018

Lisää Apparatus-juttuja löydät täältä.

Lisää luettavaa