Arvio: Corrosion of Conformityn Good God/Baad Man on omaan massaansa tukehtuva tupla

Kill your darlings -tyylinen lähestymistapa olisi tehnyt levylle vain ja ainoastaan hyvää.
Arvio julkaistu Soundissa 4/2026.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Corrosion of Conformity
Good God/Baad Man
Nuclear Blast

COC-leirissä on tapahtunut paljon sitten vuonna 2018 ilmestyneen No Cross No Crown -albumin. Bändin perustajiin lukeutunut rumpali Reed Mullin menehtyi 2020. Sitten iski pande­mia, ja kaiken päälle basisti Mike Dean – alkuperäisjäseniä hänkin – jätti bändin 2024.

Yhtyeen vuonna 1982 pystyyn pistänyt kitaristi-laulaja Woo­dy Weatherman ja vuonna 1989 kelkkaan hypännyt laulaja-kitaristi Pepper Keenan eivät kuitenkaan lannistuneet. Miesvahvuuteen saatiin In the Arms of God -le­vyllä (2005) rumpaloinut Stanton Moore sekä basisti Bobby Landgraf, joka on nähty Keenanin rinnalla Down-yhtyeessä. Tunnot purettiin musiikkiin, jota syntyi lopulta tupla-albumin verran.

Ulkomusiikilliset muutokset eivät ole vaikuttaneet yhtyeen sy­vän etelän rämeiltä haiskahtavaan metallisävytteiseen rokkiin merkit­tävästi. Bändi kumartaa edelleen niin Black Sabbathin Tony Iommin kuin ZZ Topin Billy Gibbonsinkin suuntaan. Biisimateriaali rönsyilee groovaavasta stoner-louhinnasta aina psykedeelisen funkrockiin ja iskevään punkkiin.

Good God/Baad Man (kyllä, kah­della a:lla) on kuitenkin muutamia yksittäisiä ässiä lukuun ottamat­ta ylipitkä ja omaan massaansa tukehtuva tupla. Kill your darlings -tyylinen lähestymistapa olisi tehnyt sille vain ja ainoastaan hyvää.