Teksti: Asko Alanen
Maailma palaa raiteilleen on tyylikäs aloituskappale Jani Matti Juhani Tuovisen samannimiselle albumille, ja etevien popsävelmien sarja ylittää sen perässä saman rimakorkeuden. Kaksi albumia Elviksen lauluja ilmestyi ennen kuin Jani Matti Juhani palasi biisireservinsä aittaan.
– Paluu omaan matskuun oli tuskien taival, Jani tunnustaa. – Biisien teko hyytyi Piste-levyn (2019) jälkeen ja muuttui pian blokiksi. Ideat jäivät pyörimään paikoilleen. Aloittelin lohduttomana kolmatta Elvis-albumia, mutta deletoin sen kovalevyltä ja kaivoin sijaan läjän keskeneräisiä biisejä kymmenen vuoden ajalta.
– Lähestyin vanhoja demoja ensiksi kuin Elvis-lauluja eli kuin toisen kirjoittamia biisejä. Mietin, mitä omaa puhaltaisin niihin. Hiljalleen itseluottamus palautui ja blokki hellitti. Annoin itselleni luvan tehdä, mistä diggailen. On parodiaa ja pastissia, mukailuja ja hatunnostoja. Olen oman elämäni David Bowie.
– Tein levyn yksin himassa ns. kalsarit jalassa. Se syntyi syyslomalla lokakuussa viidessä päivässä, opiskelun ja töiden antaessa vähän aikaa. Aloitin aamulla ja lopetin illalla. Raita kerrallaan sisään excel-taulukkoa täytellen. Masteroijani Jarno Alho on muovannut kotiäänitykseni kuulostamaan siedettäviltä jo 10 vuotta ja kommentoinut kiltisti miksausharjoituksiani.
– Mietin levyä tehdessä, kuulostanko jo liikaa itseltäni, koska levy on yhteenveto kaikesta, mitä olen jo tehnyt. Olisin halunnut tehdä bändilevyn, sillä kasasimme loistobändin keväällä 2020, mutta jo eka keikka peruuntui pandemian takia. Hain opiskelemaan, keskityin muihin töihin ja soitto jäi taka-alalle. Ostin uuden kitaravahvistimen, jota en ole nähnyt 1,5 vuoteen.
– Nimibiisi on toinen tai kolmas tekemäni biisi. Opettelin kitarasointuja ja bongasin Beatles-kirjasta While My Guitar Gently Weepsin laskevan kuvion. Melodioita on syntynyt aina itsestään ja pakottamatta. Tero Alanko ei nyt tuottanut levyä, mutta hän ehdotti, että laita pianobiisi Maailma palaa raiteilleen avausraidaksi, jotta se vangitsee kuulijan kuuntelemaan koko levyn.
– Halusin juhlistaa pyöreitä vuosiani 40-vuotislevyllä. Cd ehti huhtikuulle. Levy jätettiin tarkoituksella julkaisematta diginä, koska niinkin voi tehdä.
Ensimmäinen levy, joka innoitti musiikkiharrastukseen
Marc Bolan & T-Rex: I Love To Boogie
”Meille hommattiin eka cd-soitin joskus 90-luvun alussa ja sen mukana tuli nippu sekalaisia rokkikokoelmia ja Kim Lönnholmin Minä olen muistanut. T-Rexin olen muistanut siitä lähtien.”
Urani Wildeimpien vuosien levy
The Ark: In Lust We Trust
”Alter-egoni Jann Wilden suosikkilevy. Albumi katosi kohumanagerin autoon ja on siellä kait vieläkin. Jotkin levyt jäävät omiin aikakausiinsa toimien myöhemmin aikakoneina. Ja jotkin jäävät autoihin. Tälle kävi molemmat.”
Ensimmäinen bändinperustamislevyni Tampereella
The Coral: The Coral
”60-lukuun tukeutuva Volter-yhtye (mää ja Aittapellon Antti) ei olisi ehkä saanut alkusysäystä Telakalla 2002 ilman Liverpoolin The Coralia. Dreaming of You -bassointrossa kiteytyy, miksi basso on soittimista viilein.”
Levy, jonka olen unohtanut hommata
Fleur: Fleur
”Luukutin Fleuria Bandcampista niin monta kertaa, että unohdin hommata levyn kokoelmiin. Tämä siis itselle muistutukseksi, että muistan hankkia hyllyyn viime vuosien parasta ye-ye-meininkiä.”
Eniten kuuntelussa Maailma palaa raiteilleen -levyä tehdessä
Margo Guryan: Take a Picture
”Huomasin kuuntelevani levyä uudelleen ja uudelleen. Tätä ja Lee Hazlewoodia. Musiikin raukeus, kepeys ja kauneus tarjoili pakopaikan kiireisen arjen keskellä.”
Odottamattomin suosikkilevyni musiikkini tuntien
CMX: Kolmikärki
”Ainoa hc-punklevy hyllyssäni. Elin 2000-luvun alussa lyhyen Yrjänä-vivahteisen kauden, pukeuduin nuhjuisiin pukuihin, kampasin hiukset silavalla, join punaviiniä, poltin pikkusikareita ja soitin hc-punkbändissä bassoa. Hain itseäni enkä löytänyt. Kiusallista.”
Albumi, joka muovasi elämää uusiin suuntiin
The Cure: Seventeen Seconds
”Melankolinen äänimaailma teki valtavan vaikutuksen teini-iässä. The Cure oli eka ’oma juttu’ ilman isän levyhyllyn vaikutusta. Riihimäen tehtaat ja ankeat kadut näyttivät äkkiä kauniilta. Aloin meikata ja tupeerata hiuksia. Tajusin, että en ole yksi jätkistä.”
Nopeimmin uutena hankkimani levy
Manic Street Preachers: Masses Against The Classes
”Lintsasin koulusta loppupäivän ja ajoin polkupyörällä täysiä Riihimäen Levyyn ja Kasettiin hakemaan uunituoreen Manics-sinkun. Sen jälkeen ajoin täysiä kotiin ja laitoin sen soimaan kuulokkeista. Täysiä tietenkin. aaa-aAaA-AAAA!!!”
Artikkeli on julkaistu Soundissa 5/22.