Paavoharju on kummallinen yhtye. Kokoonpano on Suomessa ja kotikaupungissaan Savonlinnassa melko marginaalinen tapaus, mutta toisaalta yhtyeen musiikkia on kehuttu musiikkimedioissa ympäri maailman ja se on konsertoinut aina Roskildessä saakka. Yhtye on myös alati muistanut nostaa esille synnyinkaupunkiaan – tosin ei kenties aina siinä valossa kuin Oopperajuhlista tuttu paikkakunta haluaisi.
Paavoharjun keskiössä ovat Ainalan veljekset Lauri ja Olli, ja heistä ensin mainittu on kirjoittanut kirjan muusikoiden taipaleesta pienessä Etelä-Savon kaupungissa. Tuote kertoo vuosista, jolloin Paavoharju ja Joose Keskitalo vielä aloittelivat musisointiaan. Tiedotteen mukaan ”kirja piirtää kuvan pikkukaupungin konservatiivisuudesta, vaihtoehtojen vähyydestä ja mitääntapahtumattomuudesta. Keskiöön nousee Tuote, vanha toimintansa lopettanut osuusmeijeri, jonka nuoret ottavat haltuunsa – tai enemminkin Tuote ottaa heidät haltuunsa”.
”Charles Bukowski on Tuotteen stoorin rinnalla keskiluokkaista dokailua. Lähempänä on William Burroughs, mutta heroiinin tilalla on kilju, tuo Tuotteen harmaa liemi. Stoorin kiljuburroughs on jatkuvaa ulostamista ja oksentamista, jossa paskaa tulee joka reiästä. Vanhasta on päästävä eroon, että uutta voisi syntyä: uusi kulttuuri syntyy edellisen raunioille”, tiedotteessa runoillaan.
Kirjan lisäksi julkaistaan Tuote-albumi, jolla on mukana kirjan käsittelemien vuosien aikaista musiikkia. Tämä albumi tulee nyt ennakkokuunteluun Soundin sivuilla, ja lisäksi Lauri Ainala kertoo sähköpostihaastattelussa hieman teoksensa taustoista. Tarkasta levy ja haastattelu alempaa. Kirja ja albumi tulevat myyntiin huomenna 4. toukokuuta, ja Joose Keskitalo, Paavoharju ja Trees esiintyvät julkaisukeikalla 9. toukokuuta Helsingin Korjaamon Vaunusalissa.
Tuote-kirjaa on kirjoitettu tiedotteen mukaan jopa kymmenen vuoden ajan. Miltä tuntuu saada pitkä projekti päätökseen? Miten kuvailisit pitkää matkaa teoksen kimpussa?
”12 vuotta sitten aloitimme rustaamisen. Projekti oli hyvä saada päätökseen, koska muuten tekisin sitä edelleen – ehkä jopa seuraavat 12 vuotta. Tekeminen on ollut välillä intensiivistä ja välillä taas homma ei ole edennyt ollenkaan. Suurin rupeama oli 2012–13 paikkeilla, jolloin kirjoitimme paljon ja Ville Tarke teki suuren urakan kirjan kuvittamisessa. Hän teki yli 100 kuvaa kirjaa varten, joista mukaan valikoitui lopulta parisenkymmentä parasta.”
Ilmeisesti Tuote kertoo paljon Savonlinnan nurkkakuntaisuudesta. Tämä on ulkopuoliselle sikäli yllättävää, että kaupungilla on maine musiikille ja taiteille otollisena paikkakuntana. Onko kaupungin musiikki-imago vääristynyt?
”Meitä ei ole hirveesti kiinnostanut kaupungin suhde taiteeseen tai musiikkiin, koska olemme tehneet aina omaa täysin riippumatonta juttua. Joskus olemme hakeneet jotain kaupungin apurahoja, koska kuulimme luotettavalta taholta että niin voi tehdä. Rahat käytimme oikeamielisesti – esimerkiksi väestönsuojaluolan vuokraamiseen. Luolaan teimme murjun autiotalon ovista. Siellä sitten asusteltiin, ryypättiin ja pelattiin Playstationilla Tekken ballia. Nykyään tilanne on toki toisenlainen.
Kaupungin musiikki-imago on vääristynyt. Musiikki-imagon korjaamiseksi Soundi voisi tehdä viiden aukeaman jutun Savonlinnan musiikin todellisista messiaista. Jos näin ei tapahdu imago senkun jatkaa vääristymistään!”
Tuote-kollektiivin mainitaan suosineen kiljua inspiraation lähteenä. Mikä ainesosa on asianmukaisen ja nautittavan kiljun salaisuus?
”Tämä ei ole salaisuus: turbohiiva ja tarpeeksi sokeria, että tulee nopeasti riittävä määrä alkoholia. Jos ei juominen maita niin suppilo on hyvä nautiskelun apuväline. Suppilon kanssa kannattaa olla varovainen!”
Mikä yksittäinen tapahtuma Tuotteen ja Paavoharjun historiassa nousee ensimmäisenä mieleen sellaiseksi käänteentekeväksi hetkeksi, jonka myötä underground-liikkeenne alkoi kukoistaa toden teolla?
”Hirttäytyneen miehen löytäminen Tuotteelta. Hänen uhrinsa ansiosta saimme oman Tuote-kodon. Kyseisestä asiasta voitte lukea Tuote-kirjasta, rakkaat ystävät ja viholliset.”
Onko Savonlinna kaikkine vikoineenkin nyt sellainen kuin sen pitääkin olla, vai toivoisitteko kaupungin ilmapiirin muuttuvan johonkin suuntaan uusien sukupolvien myötä?
”Ei ole, vaikkakin Savonlinna on edelleen ainoa Pyhä kaupunki. Uudet rakennushirvitykset pitäisi purkaa ja niiden tilalle pitäisi rakentaa jotain hienoa, tai sitten jättää ne alueet puistoiksi. Maanpettureiden perseille pitäis riputella risulla ja lisäks heidän tulisi pyytää anteeksi koko kansalta. Uusille sukupolville suosittelen Savonlinnan palvojien henkistä perintöä, eli Paavoharjun, Harmaan Geton ja Joosen levyjä, Unien Savonlinna -leffaa sekä Tuote-kirjaa. Niistä voi oppia, millaista on funhurskas elämä Savonlinnassa.”
Millainen Savonlinnan underground-tilanne on nykypäivänä?
”Todella hyvä, koska Savonlinnan palvojien organisaatio on siitä huolehtimassa. Esimerkiksi uusi päämaja on rakenteilla, kuten myös uusi saunakin. Musiikkiin liittyen taasen huomauttaisin, että Ainalat ja Keskitalot asuvat Savonlinnassa, kuten myös Säästöpoikien pääpirut. Lisäksi nousevia nimiä ovat Trees, Revon akan poika ja Rivo naakanpoika.
Aloitimme vuonna 2017 Ville Löppösen, Joose Keskitalon ja Veera Kolehmaisen kanssa poikkitaiteellisen projektin nimeltään Savonlinnan uusi taidemuseo. Nimi on suora kannanotto kulttuuri- ja taide-elämän alasajoon. Haluamme näyttää, että pieni, itsenäinen taho pystyy järjestämään laadukasta ja kiinnostavaa, valtavirrasta poikkeavaa kulttuuritarjontaa. Tapahtumat järjestetään tyhjilleen jääneissä rakennuksissa, joita Savonlinna on pullollaan – 2017 syyskuussa tapahtui Savonlinnan vanhassa kirjastossa ja nyt 2018 heinäkuussa siirrymme viimeksi kirpputorikäytössä olleeseen halliin Savolaan. Tämänvuotista aavekaupunkiteemaista näyttelyä on kanssani kuratoimassa vaimoni, taidemaalari Emma Ainala. Musiikillisen puolen kuratoinnista vastaan yhdessä Joose Keskitalon kanssa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen! Lisää tietoa lojuu projektin FB-sivulla!”