Kaksi loistavaa bändiä tekee yhteislevyn rehdissä kimppahengessä toistensa ideoita ruokkien. Mitä saadaan? Epämääräinen mashup, jossa kuuluu elementtejä molempien ilmaisusta mutta aika vähän kummankaan timanttisuutta.
Pääosin levy kuulostaa enemmän tai vähemmän kokeelliselta Melvinsiltä, jossa kailottavan Buzz Osbornen aisaparina karjahtelee Nappiksen Barney Greenway.
Albumia on takuulla ollut hauska työstää. Rundipartnerien keskinäisen kunnioituksen sivujuonteena syntynyt kollaboraatio on myös tietyllä tavalla ilahduttavan omaehtoista. Kuulijaystävällisyydestä piittaamatonta mekkalointia, mölyämistä ja studiokokeilua piisaa, mistä täytyy antaa tunnustusta.
Anti jää kuitenkin vähän liian melvinsmäiseksi. Kimpasta olisi varmasti saanut irti enemmän, jos bändit olisivat olleet studiossa täysin miehistöin ja mukana olisi Napalm Deathin industrial- ja death grind -touhua.
Biisitarjonta on suurelta osin ihan kuuntelukelpoista jymistelyä. Paria hiukan stimuloivampaa raitaa lukuun ottamatta kummankaan bändin fanin diggailuviisari ei kuitenkaan pahemmin värähtele.