Ilmiömäinen viikonloppu | 20.–22.7.2012 Ilmiö-festivaali, Turku

Prologi

Kesän ensimmäinen junamatka. Ahdistaa. Juopuneita punaniskoja, huutavia äpäröitä ja äpäröitseviä teinejä. Onko minusta tullut autoilija kesän aikana? Vai voiko päämääränä häämöttävä Turku olla mielentila; vanha, väsynyt ja vittumainen.

Haparointia Turun rautatieasemalla. Viikonlopun kuvittajani ja väripalettini, taiteilija Kari PA Karinen, suvaitsee saapua tapaamispaikalle akateemisesti myöhässä. Diagnosoimme välittömästi itsellemme kuivan kurkun oireyhtymän, jonka seurauksena päätämme siirtää Pahaniemen salakapakkaan siirtymisen myöhäisempään ajankohtaan. Jokea kohti, tuol puolel, täl puolel, aina pohjamutiin asti.

En uskonut taiteilijan tarinaa, kun kuulin. Oli ollut seksuaalivähemmistöjen bileissä puistossa, jossa oli lähinnä biologiselta sukupuoleltaan naispuolisia edustajia. Vaan tottahan tuo. Valitettavasti mikään ei mennyt niin kuin aikuiselokuvassa. Mielenkiinto lässähti kuin impotentin muna, ja oli aika siirtyä pahaan niemeen.

Pahaniemen sisustus tekee vaikutuksen. Suuri musta risti väärinpäin seinällä ja muutama viinipönikkä huteralla baaritiskillä. Mielen huurtuessa yön tummumisen tahtiin pimenee energiakentät myös salakapakissa. Baarikeisari johtaa synkkää messua, jonka aikana kitarat lentävät oma-aloitteisesti pitkin ilmakehää ja sielu vaihtaa omistajaa.

Festivaali nimeltä Ilmiö

Kauniit suunnitelmat liikkua Uittamoon vesiteitse valuvat viemäriin sadeveden mukana. Huti menevät dj Saatanattaren levyjen pyöritys vetten päällä ja Iiro Rantalan keikka. Tilalle tulee Tinatuopin halvat salmarit, ja itsetuntoa nostattavaa vokottolua yh-äipältä. Uusioperhe jää toistaiseksi perustamatta, koska Raadelman soittoaika lähenee uhkaavasti.

Oheissäätämisen vuoksi Raadelma jää lähinnä hipaisuksi, joskin syy löytynee pelkästään peilistä. Ensi kertaan, sillä suruaika on lyhyt. ”We dance – You play!” Legendaarinen Aavikko polkaisee käyntiin tavattoman tasokkaan tanssikimaran.

K-X-P:n toistaiseksi ainoa levytys on saanut lähinnä pohtimaan kotomaisen krautrockin tilaa, mutta Uittamon paviljongissa yhtye on painajaismaisen loistava. Tila, aika ja paikka kadottavat merkityksensä, kun järjen rippeet sinkoilevat ympäri Timo Kaukolammen ja kumppaneiden luomaa ääniavaruutta.

Kuusumun Profeettaa odotettiin ja odotetaan yhä edelleen. ”Kaikki mikä menee alas, tulee myös ylös. Kaikki mikä menee ylös, tulee myös alas”, vanha päihdevammaisten viisaus toteutuu pahimpaan mahdolliseen aikaan. Punainen lieju valjuu ylös vatsaonteloista, ulos rantakallioille Kuusumun säestyksellä.

Ville Leinonen vai Desert Planet on kysymys, jota ei pitkään tarvitse pohtia. Nintendomusiikin sanansaattajat vievät voiton, ja viikonlopun ensimmäinen järkevä päätös näkee päivänvalon. Tuhat kuvaa perätysten kertoo tuhatta sanaa enemmän.

Epilogi

Järjestyksessään neljäs Ilmiö kohosi ehdottomasti kamppailemaan kesän parhaan festivaalin tittelistä. Loistava esiintyjäkaarti, letkeä ilmapiiri ja kaunis ympäristö valloittivat nykyään entisen Turku-vihaajan puolelleen. Kiitokseksi siitä laitetaan jakoon krapulainen deittivinkki. Osta papukaija ja opeta se huutamaan ”Älä syö mua”. Etsi deittipalstalta seuralainen ja hurmaa hänet. Järjestä romanttinen illallinen kotiisi. Lykkää lintu uuniin ja odota reaktiota. 

Sanataide: Juha Leveelä
Kuvataide: Kari PA Karinen