Zakk Wylde nousi maineeseen Ozzy Osbournen kitarasankarina 1980-luvun lopulla. Viime vuodet mies on kiertänyt maailmaa Panteran livekitaristina.
1990-luvun puolivälistä lähtien Wylde on kunnostautunut myös omien bändiensä kera, ensin Pride & Gloryn ja sittemmin Black Label Societyn liiderinä. Molemmat bändit yhdistelevät Sabbath-riffejä, southern rockia ja modernimpaa stoner metal -ilmaisua.
Black Label Societyn levyt ovat olleet kautta linjan laadukkaita, mutta iskevistä riffeistään ja vaikuttavista sooloistaan huolimatta ne eivät ole yltäneet Ozzyn tai Panteran tasolle. Engines of Demolition on taas kerran tuttua ja turvallista Black Label Societya, mutta bändin mittakaavalla se on erinomainen levy. Ei ehkä aivan 1919 Eternalin (2002) veroinen, mutta diskografian kärkipäätä kuitenkin.
Ensimmäisen sinkun Name in Bloodin kaltaisia rankempia riffittelyjä tasapainotetaan Back to Me -biisin kaltaisilla akustisilla raidoilla. Jälkimmäisen erinomaisella soololla Wylde perustelee, miksi hänet valittiin niin Ozzyn kuin Panterankin kokoonpanoon. Wylden soitto on todella vaikuttavaa mutta sävellykset edelleen vain perushyviä.
