Arvio: Wishing Well rullaa menevästi vanhojen tekijöiden hengessä – Playing with Firen kappaleet eivät roiku pelkästään tarttuvan kertosäkeen varassa

Samat pe­rusasiat toistuvat, mutta kappaleet poikkeavat riittävästi toisistaan.
Arvio julkaistu Soundissa 3/2026.
Kirjoittanut: Elli Muurikainen.

Arvio

Wishing Well
Playing with Fire
Inverse

Kotimainen Wishing Well soittaa perinteistä ham­mondheviä Deep Purplen ja muiden vanhojen tekijöiden hengessä. Kolmevarttinen Playing with Fire on vuosikymmen sitten perustetun yhtyeen viides albumi.

Levyllä on yhdeksän biisiä, jotka istuvat hienosti yhteen. Samat pe­rusasiat toistuvat, mutta kappaleet poikkeavat riittävästi toisistaan. Sä­vellykset ja etenkin kitaramelodiat ovat erinomaisia ja mieleenpainu­via. Biisit on rakennettu taidok­kaasti, eivätkä ne roiku pelkästään tarttuvan kertosäkeen varassa.

Valtaosa kappaleista rullaa menevästi mutta keskitempolla, ja ehkä juuri siksi hieman vauhdik­kaammat palat erottuvat joukosta edukseen. Folkhenkinen March in the Dark on yllättävä ja väkisinkin piristävä veto. Toinen erityismainin­ta menee päätösbiisille, jossa re­vitellään vanhan liiton rock’n’rollia kilkattavine pianoineen.

Soitto pelaa äärimmäisen hienosti ja bändi hanskaa instrumenttinsa loistavasti. Laulusuorituksissa on kuitenkin vielä toivomisen varaa, ja vain siksi albumi ansaitsee kolme ei­kä neljä tähteä. Solistista lähtee kyllä ääntä, mutta tulkintaan kaipaisi ajoit­tain enemmän potkua ja paloa.