51KOODIA: Mustat sydämet

Arvio julkaistu Soundissa 02/2008.
Kirjoittanut: Sauli Vuoti.

51koodia on taannoista Tuuliajolla-kiertuetta lukuun ottamatta jäänyt hieman etäiseksi ja salaperäiseksi yhtyeeksi, vaikka musiikin ei pitäisi ainakaan pintapuolisesti olla vaikeasti lähestyttävää.

Arvio

51KOODIA
Mustat sydämet
EMI

51koodia on taannoista Tuuliajolla-kiertuetta lukuun ottamatta jäänyt hieman etäiseksi ja salaperäiseksi yhtyeeksi, vaikka musiikin ei pitäisi ainakaan pintapuolisesti olla vaikeasti lähestyttävää. Yhtyeen tyyliin on alusta asti kuulunut vahvasti amerikkalaismausteisen valtavirtametallin naittaminen suomenkielisen perusmelankolisen ajatusmaailman kanssa. Odotuksella kappaleiden sävytys vaihtelee iskelmällisestä jopa Amorphiksen tapaan folkahtaviin kokonaisuuksiin, ja yhtye räimii aika ajoin varsin ronskilla kädellä. Toisaalta akustiset kitarat ja kotimaisen popiskelmän vanavedessä jolkotteleva laulusoundi hilaavat tunnelmaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Kokonaisuus onkin erittäin omintakeinen, niin hyvässä kuin pahassa.

Raskas bändisoitto ja iskelmällisyys eivät aina onnistu muodostamaan kovinkaan kiinnostavia kokonaisratkaisuja, sillä molemmat tuntuvat varastavan tehoja toisiltaan. Tenhokkaasti esitetyt kitaramelodiat ja seitsenminuuttinen instrumentaali ovat osoituksia rohkeudesta, mutta silti niiden tarjoama sisältö jää hieman ontoksi. Vaikka 51koodia uskaltaa olla oma itsensä ja tehdä ennakkoluulotonta musiikkia, jälki kuulostaa tylsältä ja ennen kaikkea vaarattomalta. Kun jopa Matin ja Tepon keikalla saattaa nykyään vaikkapa saada osuman harhaluodista, odottaisi 51koodilta jotain enemmän.

Lisää luettavaa