AMORAL: Wound Creations

AMORAL
Wound Creations
Rage Of Achilles

Kahden demon jälkeen levysopimuksen brittifirmalta napannut Amoral esittäytyy debyytillään melkoisena tekniikkahirmuna. Monimuotoiset biisit sylkevät kuitenkin sen verran kipinää, ettei savotassa sahailla omille jaloille. Labyrinttiin eksymistä estää yhteisenä nimittäjänä toimiva äärimmäisen kuiva ja metallinen kitarasoundi, jota seuraamalla selviää läpi hurjimpienkin sovituspalapelien. Sonic Pumpilla on ilmeisesti yritetty loihtia soundia vain niistä nappuloista, jotka ovat ruostuneet pöytään kiinni.

Wound Creationsin kova ja raaka yleissoundi tuo paikoin mieleen Carcassin, mutta raatokärpäset karisevat, kun muutamassa biisissä (selvimmin Distractissä) rytmikitarat rallattavat lähes Annihilator-komppeja. Jytäävän thrashin ja raastavan deathin liimailu on aika villi yhdistelmä. Amoral on vähemmän melodisempi kuin useimmat tallikaverinsa ja oikeastaan vain levyn päättävä, muuhun materiaaliin nähden ihmeen suoraviivainen instrumentaali Languor Passage kajauttaa melodeathin suuntaan. Muuten löytyy mutkaa mutkan takaa, mutta nuoreksi bändiksi Amoralilla on silmää tekemisilleen.

Silti toivoisi pientä suoristustyötä kovimpien kiemuroiden aikana. Se lisäisi levyn kuunneltavuutta huomattavasti.