Arvio: Tuttua ja liiankin turvallista hard rockia – Temple Balls jatkaa hyväksi havaitsemallaan linjalla

Arvio julkaistu Soundissa 10/2023.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Temple Balls
Avalanche
Frontiers

Ensikosketukseni oululaispumppuun tapahtui festareilla kesällä 2016 ja jo tuolloin aistin, että ryhmässä on potentiaalia päästä pitkälle, niin vahvasti energinen esiintyminen ja tarttuvat biisit veivät mukanaan. Samaa energiaa onnistuttiin taltioimaan myös studiossa Traded Dreams -debyytille (2017) ja esikoista seuranneet Untamed (2019) ja Pyromide (2021) nostivat rimaa ylöspäin entisestään. Jo kaksi ensimmäistä levyä hipoivat täydellisyyttä, Pyromidelle kollega pätkäyttikin jo täydet pisteet.

Taas on Temple Balls perinnetietoisen mutta modernisti raikaavan hard rockin asialla. Toimivaan konseptiin ei ole koskettu, vaan linja jatkuu järkähtämättömän muuttumattomana. Karismaattinen solisti Arde Teronen tuuttaa täydellä voimalla ja Jiri Paavonahon sekä Niko Vuorelan toisiaan hienosti täydentävä kitaratyöskentely on vakuuttavaa kuunneltavaa. Tuottaja Tobias Lindellin (Europe, Mustasch, H.E.A.T.) valvovan silmän ja korvan alla tehty levy myös soundaa iskevältä ja huolitellulta muttei liian muoviselta.

Kaikki on siis hyvin ja faneille tarjotaan juuri sitä, mitä tähänkin saakka. Kokonaisuus on kuitenkin liiankin turvallinen ja riskitön ilman yllätyksiä ja selkeitä hittilekoja.

Lisää luettavaa