Arvio: Jere Ijäs kulkee supertrionsa kanssa Tom Pettyn ja J. Karjalaisen viitoittamaa reittiä

Jere Ijäksen viime vuodet ovat kuluneet maan juurimusiikin ykköspumpussa Hoedownissa. Monacon Työväen Palloilijoissa Ijäksen puolustusta vahvistaa maan ykkösryhmään kuuluvat rumpali Anssi Nykänen ja basisti Tom Nyman. Laatu supertrion toisella levyllä on sen mukaista.
Mussa on kestämistä heittää kuulijan suoraan suomalaismelankolisen mielen ytimeen ilman turhaa johdattelua. Jos sun unelmista ainoo jatkaa avausraidan kanssa samalla linjalla. Tämä tematiikka on ollut Ijäksen vahvuus alusta pitäen. Ehkä astetta varttuneemman yleisön suuntaan kumartava countryrock ei kompastu kliseilyyn.
Esikuvallisesti levyllä kuuluu Tom Pettyn ja J. Karjalaisen kaltaisia mestareita. Huomioitavaa on myös se, ettei tunnelma ole kovin kaukana Ijäksen reilun 20 vuoden takaisista upeista levyistä Jere & The Universen kanssa.
Omaehtoinen ja oman musiikkinsa suhteen määrätietoinen Ijäs on napannut pelikirjasta parhaimmat luvut leppoisan, mutta kuulijalle kiinnostavan juuripyörittelyn tueksi. Trio on kuitenkin jäsentensä summa, eikä toisella komppiryhmällä välttämättä noustaisi samanlaiseen erinomaisuuteen.