Arvio: Jori Sjöroosin uutuus näyttää saaneen alkunsa jostain hyvin henkilökohtaisesta havahtumisesta

Jori Sjöroos
Sjöroots
11 Ones

Luulen, että traumasta tai transformaatiosta käsin tehty taide voi olla hyvinkin erilaista riippuen siitä kuinka pitkä matka – ajallisesti – on nollapisteestä. Mitä lähempänä nollapistettä, sitä impressionistisemmin siitä kerrotaan. Ehkä. Vasta välimatka – ajallisesti – tekee henkisestä mullistuksesta koherentin ja vasta koherenssi taipuu esimerkiksi perinteisiksi popkappaleiksi.

Sjöroots ei sisällä perinteisiä popkappaleita. Kuten esimerkiksi Kanye Westin 808s & Heartbreak, se on tehty lähellä nollapistettä. Westin kohdalla kyseessä oli trauma, Sjöroosin kohdalla todennäköisemmin muutos tai revelaatio.

Levyn musiikillinen estetiikka ja soundit lainaavat aika laajalta ja yhdistelevät jänniä asioita taidokkaasti: industrialia, etenkin sitä 1990-luvun populaaria soundia, Arcan kaltaisia uudempia tuottajia, modernia poppia ja reggaetonia. Toki näinä aikoina reggaetonin ja popin välinen raja on veteen piirretty viiva. Tai komppiin ujutettu isku.

Näissä pienissä, lyhyissä pätkissä Sjöroos pyrkii ja suorastaan palaa halusta sanoa jotain suurta ja universaalia.

Sjöroots sisältää lyhyitä vaikutelmia, yhden idean tuokiokuvia, nollapisteen läheltä. Näissä pienissä, lyhyissä pätkissä Sjöroos pyrkii ja suorastaan palaa halusta sanoa jotain suurta ja universaalia. Ääni, joka meille kertoo todellisuuden luonteesta ja siitä miten sitä tulisi katsoa, on usein vieras tavalla, joka tuo mieleen The Young Godsin ja Godfleshin kaltaiset 1980-luvun ei-niin-populaarit industrialbändit: aggressiivisesti huutava, välillä epäselvästi muriseva. Mutta sitten on myös rauhan pilkahduksia ja jopa kauneutta, kuten kappaleessa Sntarien.

Sjöroosin äänenkäyttö on todella vaikuttavan rikasta läpi levyn. Varsinkin se on upeaa, kuinka ilmaisuvoimaista laulu on aggressiivisimmillaan. Siinä on jotain niin paljon enemmän kuin pelkkää raivoa.

Henkisessä kasvussa on usein hyvin pitkälle kyse siitä, että ihminen oppii hallitsemaan vihaa ja kanavoimaan aggressioita rakentavammin. Ehkä se on se muutos tai revelaatio, jonka nollapisteessä – tai lähellä – Sjöroots on syntynyt.