Hylättyjä lemmikkejä on kokoelma Marko Haaviston levyttämättä jääneitä kappaleita vuosien 1993–2010 väliltä. Trio Niskalaukauksesta tutun rumpali Seppo Alvari Pohjolaisen bändi jakaa sovitusvastuuta. Kuten odottaa saattaa, kitaravetoisten kantrin, sinivalkoisen iskelmän ja rautalankamusiikin skaalalla pelataan näppärästi.
Kappaleet on jaettu vuorotellen hitaampiin ja nopeampiin. Tämän tajuttuani siitä muodostui hieman häiritsevä tekijä. Reippaammat kappaleet toimivat hyvin, mutta slovareista vaikkapa Yhdessä yössä alkaa unettaa. Balladi Voltterin Villestä sen sijaan osoittaa parhaimman luokan tarinankerrontaa. Levy kulkee temaattisesti paljon lapsuuden ympärillä. Joissain kappaleissa rasavilli lapsi on kasvanut juopoksi erinäisten sattumusten kautta – usein kiltteytensä kustannuksella.
Levyä vaivaa lievä kokoelmamaisuus. Mainio sovitustyö kutoo levystä kuitenkin eheän kokonaisuuden.