Arvio: Jos varhainen Ghost viehättää, mystiikkaa uhkuva Krypta on tarkastamisen arvoinen yhtye

Arvio julkaistu Soundissa 10/2023.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Krypta
Outo laakso
Svart

Krypta on kotimainen tulokas, joka saatekirjeen mukaan tuo mystiikan suomirockiin. Kyseessä on perinnehevin nimeen vannovan Tyrantti-yhtyeen kitaristin ja lauluntekijän Henri Segerin sooloprojekti, jonka livekokoonpanoon kuuluvat lisäksi Demonic Death Judge -kaksikko Eetu Lehtinen ja Toni Raukola sekä Jere Kolehmainen, joka takoo rumpuja myös Outo laakso -debyyttialbumilla.

Kryptan musiikki on tiivistetysti sanottuna occult rockia. Soundit ovat retrot ja tunnelmassa on tosiaan sitä mainostettua mystiikkaa ja salatieteitä, mutta myös koukkuja, melodiaa ja tanssijalkaa liikkumaan saavaa letkeää groovea. Yhtyeen musiikki herättää paljon mielleyhtymiä Lasten Hautausmaahan, mutta ajatukset vievät välillä toisaalta jonnekin Tehosekoittimen tai varhaisen Ghostin – siis silloin kun ruotsalaisyhtye oli vielä lähempänä Blue Öyster Cultia kuin Abbaa – suuntaan.

Kryptan vahvuudet löytyvät sävellys- ja sovituspuolelta. Seger onnistuu parhaimmillaan tekemään todella tarttuvia ja tanssittavia kappaleita, kuten vaikkapa Dorian Gray tai vanhan liiton hevin puolelle keikahtava, Black Sabbathin ja Dion mieleentuovalla riffillä eteenpäin jyräävä Suuri voima. Myös täysin toista laitaa edustavat herkemmät kappaleet, kuten levyn kauniisti päätökseen saattava Tuon kukkulan takana erottuvat joukosta edukseen.

Yhtyeen musiikki herättää paljon mielleyhtymiä Lasten Hautausmaahan, mutta ajatukset vievät välillä toisaalta jonnekin Tehosekoittimen tai varhaisen Ghostin – siis silloin kun ruotsalaisyhtye oli vielä lähempänä Blue Öyster Cultia kuin Abbaa – suuntaan.

Eniten petrattavaa löytyy sanoitus- ja laulupuolelta. Segerin pääasiassa ylärekistereissä liitävä, melko yksipuolinen ja -toikkoinen soundi jakaa varmasti mielipiteitä eikä lyriikoissa ole ihan toivotulla tavalla runollisuutta ja mystisyyttä. Tämä puoli on paremmin hallussa nimenomaan Lasten Hautausmaalla.

Outo laakso osoittaa kuitenkin Kryptassa olevan potentiaalia ja paljon hyvää. Oikea suunta ja askelmerkit ovat ehkä vielä hieman hakusessa, mutta jahka ne löytyvät – toivon mukaan jo seuraavalla levyllä – nousee yhtye ihan uusiin sfääreihin.

Lisää luettavaa