Arvio: Sielukkuutta ja henkistä syvyyttä – Santigoldin sydäntä raastavan haikea Spirituals on nimensä väärti

Arvio julkaistu Soundissa 8/2022.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

Santigold
Spirituals
Little Jerk

Santi Whitella alias Santigoldilla on takanaan töitä levy-yhtiön A&R-henkilönä, biisintekoa muille artisteille, jäsenyys Stiffed-punkbändissä ja kolme omaa albumia. Spirituals on kuitenkin ensimmäinen levy artistin omalle merkille ja samalla nimellä hän lanseeraa muitakin liiketoimia, muun muassa teelaatuja ja luomuihonhoitotuotteita.

Spirituals kuitenkin tekee selväksi, ettei Santigoldin päässä pyöri vain bisnes. Levy on nimensä väärti. Päinvastoin kuin useimmat kilpailijansa, hän ammentaa yhtä lailla räpistä, indiepopista, drum’n’bassista, punkista, reggaesta ja ylipäätään mustan musiikin koko jatkumosta. Lopputulos ihmetyttää sekä moni-ilmeisyydellään että henkisellä syvyydellään. Ilmiselvästä reggaesta muistuttaa vain dub-rytmillä polkeva Ushers Of The New World.

Albumilta ei löydy yhtään huonoa biisiä, mutta koskettavimmillaan Santigold on niissä levyn kappaleissa, joissa voi aistia niin bluesia, Jamaikaa kuin Afrikkaakin. Shake esimerkiksi panee lanteet heilumaan muumiollakin ja räpähtävin numero High Priestess ripittää armottomasti. Huipuksi nousevat silti aikojen takaista kärsimystä syvällä myötätunnolla pakahduttavasti lievittävät, ilmiasultaan koko levyn tapaan huippumodernit Nothing, No Paradise ja Ain’t Ready. Melodioiden sydäntä raastava haikeus ja Santin laulun syvä sielukkuus vievät jalat alta.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa