Nämä ennenkin yhteistyötä tehneet miehet tunnetaan kitaramestareina, ja tämän yhteistyön ainoa ulkopuolinen soittaja on rumpali Gilbert Kuppusami. Sointi on silti iso. Antero Jakoilan tontille lankeavat basso ja koskettimet, Dave Lindholm hoitaa laulupuolen ja sanoitukset, sävellykset ovat jomman kumman.
Jakoilan Hymni aloittaa levyn lähes rautalankahengessä, tyylikkäässä kappaleessa ei ole laulua lainkaan. Ihme E. onkin O.K. aloittaa lindholmilaisen verbaali-ilottelun toden teolla, henkeä voi vetää Jakoilan syntetisaattorisoolon ajan. Riijannassa kuuluu Jakoilan pitkäaikainen innostus latinokuvioihin. Vaikuttavan kitaransoiton lisäksi laulussa koukuttaa Lindholmin hillitön sanoitus ja laulu. Tykitys jatkuu myös päätösbiisissä Ja arki jatkuu, jossa Lindholm pääsee esittämään puhelaulutaitojaan. Esitystä sävyttävät muun muassa sitarinkuuloiset soinnut ja upeat soolot kitaralla ja syntikalla.
Soittimien tutkimusmatkailijat ovat tehneet riemastuttavan levyn, jossa riittää ammennettavaa ja hämmästeltävää.