Kummittelevat koskettimet, alakuloisesti juttelevat kitarakuviot, Joy Division -osaston bassolinjat, toismaailmalliset laulut, orgaaninen rumpusoundi – tutut ainekset, mutta raikas ja maukas keitos. Helsinkiläisen Haunteesin debyytti huokuu post-punkin alkuvuosien henkeä perinnetietoisella otteellaan ja epämodernilla äänimaailmallaan.
Soppaan on hämmennetty klassisten synkistelyainesten ohella kunnon ripaus ”autotallia”. Tämän myötä mieleen pulpahtaa esimerkiksi Thee Ultra Bimboos, mikä on toki vain plusmerkkinen asia. Shadows Forming taipuu Spellin ilkikurisesta loitsimisesta ja Red Alertin maailmanlopun surffailusta Self-Defencen goottilaiseen jälkipunkkiin.
Hauntees otti riskin lähtiessään coveroimaan Misfitsin ikonista London Dungeonia, mutta bändi saa kuin saakin taivutettua aiheesta omannäköisen hämärästi hiippailevan version. Just hyvä. Koko levy on kuin ääniraita, jonka tahdissa voi kruisailla luu ulkona kuunnousuun tai tanssia itsensä tainnoksiin hylätyn hautausmaan suojissa.
Shadows Formingin soundi ja ote on hyvällä tavalla kotikutoinen. Levyä ei ole pakattu täyteen, vaan sen annetaan elää ja hengittää täysillä. Vahva suositus.