Def Leppard tunnetaan monista asioista, mutta vilkas julkaisutahti ei ole yksi niistä. Lähes 50-vuotisen uransa aikana bändi on julkaissut vain kaksitoista studioalbumia, joista viimeisin, Diamond Star Halos, ilmestyi vuonna 2022. Bändi ei halua julkaista uutta ennen kuin on sen aika.
– Olemme työstäneet seuraavaa levyä pitkään, ja se on tulossa – todennäköisesti hyvin pian. Emme ole vielä lyöneet lukkoon julkaisupäivää, mutta voisin kuvitella, että levy ilmestyy vielä tänä vuonna, kitaristi Phil Collen kertoo.
– Meillä on työn alla viitisentoista kappaletta. Ne eivät ole vielä aivan valmiita, mutta toivottavasti voimme soittaa niistä ainakin biisin tai pari tulevalla kiertueella. Jos emme, setissä tulee olemaan ainakin hieman eri biisejä kuin tavallisesti.
Suuret hitit kuten Pour Some Sugar on Me, Hysteria ja Photograph kuullaan keikoilla varmasti.
– Ihmiset pettyvät, jos jätämme jonkin niistä pois. Settilistaa tehdessä täytyy olla aika varovainen, sillä hittien jälkeen jää lopulta hyvin vähän tilaa tehdä muutoksia. Meillä on ollut tapana soittaa akustinen osuus, mikä on siinä mielessä hienoa, että laulu pääsee suurempaan rooliin. Minusta se on ollut kuitenkin eräänlainen riippakivi. Slovarit hidastavat menoa ja saattavat laskea tunnelmaa.
Collen suhtautuu ”pakollisten” hittien esittämiseen neutraalisti.
– Se täytyy vain hyväksyä. Näin vuosia sitten erään bändin, jolla oli yksi iso hitti. He eivät soittaneet sitä keikallaan, mikä oli tosi iso pettymys. Bändi katosi, enkä ole kuullut heistä sen koommin. Täytyy muistaa, ettemme soita vain itsellemme vaan myös faneillemme. Esiintyvän artistin täytyy palvella yleisöä.
– Prince oli kaikin tavoin paras esiintyjä, jonka olen nähnyt. Välillä hän esitti tosi kummallisia biisejä, joista kaikkia en edes tunnistanut, mutta ne olivat silti hyviä. Kun tuli isojen hittien vuoro, olin kuitenkin revetä liitoksistani. Kun valitsemme biisejä, muistelen näitä hetkiä omien suosikkiartistieni keikoilta.
Hysteriaa
Vuonna 1987 ilmestynyt Hysteria on Def Leppardin menestynein albumi, jolta löytyy peräti seitsemän hittisingleä. Vielä tänäkin päivänä yhtye soittaa keskimäärin puolet neljännestä levystään jokaisella keikallaan. Mitä ajatuksia albumi herättää nykyisin?
– Se on hieno levy, ehdoton klassikko. Käytimme siihen todella paljon aikaa ja vaivaa. Tuottajallamme Mutt Langella oli visio ja hän oli huomattavasti meitä fiksumpi – sekä musiikillisesti että kaikilla muillakin tavoilla. Luotimme häneen ja se kannatti. Hän opasti meitä biisinteossa, laulamisessa ja soittamisessa, ja näytti, miten saamme biisit kuulostamaan siisteiltä ja relevanteilta.
– Ennen sitä olimme julkaisseet Pyromanian [1983], joka oli valtava menestys. Se oli kuitenkin rockalbumi, ja kaikki bändit alkoivat kopioida sen soundia. Hysteriasta tuli hyvin erilainen. Sen ilmestyessä ihmiset kyselivät, mitä tämä oikein on.
– Levy ei todellakaan breikannut heti. Olimme yhä veloissa, sillä olimme viettäneet studiossa vuosia. Meni jonkin aikaa, että biiseistä alkoi tulla hittejä. Lopulta Pour Some Sugar on Me löi läpi, ja yhtäkkiä kaikki loksahti kohdalleen. Se oli kuitenkin tärkeä oppitunti.
Collen kokee, että Hysteria on yhä yhtyeen suurimpia saavutuksia.
– Muistan kun olimme saaneet sen valmiiksi ja istuimme yhdessä studiolla. Mietimme, että vaikka vanhempamme olisivat ainoita, jotka tulevat kuulemaan levyn, olisimme silti tyytyväisiä. Albumi ylitti kaikki odotuksemme, siitä tuli mieletön.
– En välitä kultalevyistä, palkinnoista tai vastaavista saavutuksista. Nautin siitä tunteesta, kun todella onnistumme jossain, mihin olemme laittaneet koko sydämemme ja sielumme.
Pitkän liiton salaisuus
Def Leppardin nykyinen kokoonpano on pitänyt yhtä yli 30 vuotta. Porukan tuorein jäsen, kitaristi Vivian Campbell liittyi bändiin vuonna 1992.
– Monet muusikot käyttäytyvät tosi lapsellisesti sen varjolla, että soittavat bändissä. Sellainen on typerää. Meillä ei ole mitään tuollaista meininkiä tai egoilua. Meillä on keikoilla yhteinen pukuhuone, sillä viihdymme toistemme seurassa.
– Bändillä on yhdessä hurjan hauskaa ja olemme kokeneet samanlaisia juttuja. Syntymiä, kuolemia, avioliittoja ja eroja. Olemme tukeneet toisiamme näissä kokemuksissa, mikä tekee meistä todella vahvan ryhmän. Olemme tiiviimpi porukka kuin monet perheet. Olen soittanut Def Leppardissa 44 vuotta ja viettänyt enemmän aikaa laulajamme Joe Elliottin kuin omien vanhempieni kanssa!
Collen toteaa, ettei läheisiä saa pitää itsestäänselvyytenä.
– Menetin vanhempani yli 20 vuotta sitten. Sellaisen asian kokeminen on aivan hirvittävää. Koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo eteen seuraavaksi, joten aikaa rakkaiden kanssa täytyy vaalia. Ehkä juuri siksi olemme pitäneet niin tiukasti yhtä kaikki nämä vuodet.
Yhtye on kokenut kovia myös yhdessä. Def Leppardin alkuperäinen kitaristi Steve Clark kuoli lääkkeiden ja alkoholin yliannostukseen vuonna 1991.
– Steve oli paras ystäväni, ja hänen kuolemansa on ehdottomasti vaikeinta, mitä olemme joutuneet kokemaan. Yritämme vieläkin totutella siihen, vaikka siitä on yli 30 vuotta. Se oli kamalaa, mutta osasimme aavistaa, että niin kävisi. Hän halusi lopettaa juomisen ja yritti useita kertoja, mutta se ei riittänyt.
Kitaristi mainitsee myös vuonna 1984 tapahtuneen auto-onnettomuuden, jossa rumpali Rick Allen menetti toisen kätensä.
– Se oli jotain, mitä emme olisi ikinä osanneet odottaa. Rick on toipunut siitä upeasti, mutta hän on ymmärrettävästi yhä traumatisoitunut.
Viimeisimpänä bändiä on ravistellut kitaristi Campbellin sairastuminen imusolmukesyöpään.
– Vivian onnistui selättämään sen, ja nyt hänellä menee tosi hyvin. Hän treenaa joka ikinen päivä ja pitää huolta itsestään ihan tosissaan.
Vaikka yhtyeen jäsenet viihtyvät toistensa seurassa, bändielämän ulkopuolella he eivät juurikaan vietä aikaa yhdessä.
– Minulla on viisi lasta neljän eri äidin kanssa, joten vapaa-aikani pyörii pitkälti sen ympärillä. Nuorimmaiseni on vasta seitsemän, joten kiirettä pitää! Me bändikaveritkin olemme silti jatkuvasti yhteyksissä. Juttelen etenkin Joen ja Rickin kanssa lähes päivittäin. Perheasiat vievät paljon aikaa ja huomiota, mutta niin sen pitää ollakin.
Kuin vierivä kivi
Def Leppardin kaltainen jättiläinenkään ei ole immuuni epävarmoille ajoille tai maailmanlaajuisille poikkeustiloille. Etenkin pandemia pakotti bändin miettimään, onko livemusiikki jatkossa entisellään ja tuleeko kukaan enää katsomaan heidän keikkojaan.
– Koko ala on kokenut suuren, kummallisen muutoksen. Ihmiset haluavat nykyään eri asioita ja myös julkkiskulttuuri on muuttunut. Monet ovat enemmän kiinnostuneita siitä kuin musiikista ja taiteesta itsessään. Se on surullista, mutta sille ei mahda mitään.
Kitaristi kokee, ettei muutos koske vain musiikkialaa, vaan viihde kokonaisuudessaan käsitetään toisin kuin ennen.
– Ennen lähdettiin ulos elokuvateatteriin, mutta nykyään jäädään kotiin sohvalle. Kaikki ovat vain puhelimillaan ja kilpailemme tämmöisen monitaitoisen viihdesysteemin kanssa. Se ei ole hirveän hyvä juttu, ja kuitenkin tilanne tuntuu olevan kaikille täysin ookoo. Ihmiselämät pyörivät kännyköiden ympärillä, mikä on aika pelottavaa. Ihan kuin olisimme jossain scifielokuvassa!
Collen ei koe kehitystä kuitenkaan yksinomaa huonona asiana.
– Yksi loistava juttu nykyteknologiassa ovat korvamonitorit. Niiden ansiosta olemme voineet hankkiutua eroon lavamonitoreista ja kaiuttimista. Kitarasoundini on mieletön, ja myös laulu kuulostaa paljon paremmalta, kun ei tarvitse huutaa kaiken melun keskellä. Viime kiertueella tajusin, ettemme ole koskaan kuulostaneet näin hyvältä.
Def Leppardilla on tällä hetkellä kaikki hyvin, ja yhtye aikoo jatkaa niin pitkään kuin asiat pysyvät samalla mallilla.
– Meiltä kysytään usein, onko tämä kiertue viimeisemme. Ei, emme todellakaan ole lopettamassa. Meillä on kahdeksanvuotissuunnitelma, eli tehtävää riittää vielä vaikka kuinka!
Bändin jäsenet eivät ole enää nuoria veikkoja, mutta vielä vanhempien veteraanirokkarien kuten The Rolling Stonesin seuraaminen inspiroi heitä.
– Mick Jagger on 82-vuotias ja liikkuu kuin teinipoika! Kun katson häntä, tajuan, että meillä on vielä paljon aikaa. Olen vasta 68, eli ei tässä ole mitään hätää. Treenaan jatkuvasti, mietin mitä syön ja pidän hyvää huolta itsestäni.
Kitaristia ilahduttaa sekin, että Def Leppardilla on faneja vauvasta vaariin.
– On ihan fantastista, että yleisömme ikäjakauma on niin massiivinen. Yhdellä keikalla eturivissä oli kymmenvuotias poika, joka osasi jokaisen kappaleemme sanat. Se oli niin mieletön näky, että minun oli pakko antaa hänelle plektrani. Konserteissamme käy myös huomattavasti vanhempaa väkeä, joka rakastaa meitä täysin samoista syistä kuin tämä pikkupoika.