CADILLAC: Up For A Lifetime

Arvio julkaistu Soundissa 10/2002.
Kirjoittanut: Pekka Laine.
Norjalainen Cadillac-trio kehottaa nimivalinnallaan kaikkia vähänkin tolkuissaan olevia musiikin ystäviä kiertämään levynsä kaukaa. Onneksi en totellut. Junttimaisen otsakkeen alta löytyy nimittäin erittäin osaava rock-yhtye.

Arvio

CADILLAC
Up For A Lifetime
Progress

Norjalainen Cadillac-trio kehottaa nimivalinnallaan kaikkia vähänkin tolkuissaan olevia musiikin ystäviä kiertämään levynsä kaukaa. Onneksi en totellut. Junttimaisen otsakkeen alta löytyy nimittäin erittäin osaava rock-yhtye. Kotimaassaan kolmikko on hankkinut kohtuullisen suosion erityisesti live-kokoonpanona ja bändin musiikillinen isku perustuukin varsin vanhakantaiselle osaamiselle.

Keulamies Per Borten kitaroi vakuuttavasti klassisten oppien pohjalta ja trion yhteensoitto on kokonaisuuden tärkein elementti. Yhtyeen musiikin kivijalkana lepäävä vanhakantainen Hendrix-Zeppelin -tyylinen hard rock -vääntö vaatiikin soittajilta tanakkaa ja varmaa otetta. Cadillac on kääräissyt peruspaahtonsa varsin tuoreen kuuloiseen soundi-kaapuun, mistä yhtyeelle pisteet. Lähes punkmaisesta rähinähengestä ja modernista aggressiivisuudesta tulee kohtuulliseen kalutuista aineksista kasattuihin lauluihin huomattavaa lisäpotkua. Veikkaisin, että retrompi lähestymistapa olisi tehnyt levystä ummehtuneemman ja helpommin massaan hautautuvan paketin.

Tuhti tuotanto ja albumin nimikkoraidan kaltaiset maanisen rullaavat ja tarttuvat numerot tekevät yhtyeestä täysin vakavasti otettavan pelurin pohjolan rokkirähinöihin. En tosin ole varma kannattaako trioa markkinoida Norjan kovimpana live-bändinä. Toivon ainakin, etteivät Hank von Helveten Turbonegro-vesselit kuule moisesta uhosta. Voivat Cadillacit löytää muuten roomalaisen kynttilän pakoputkestaan. 

Lisää luettavaa