A CAMP: A Camp

Arvio julkaistu Soundissa 09/2001.
Kirjoittanut: Jarmo Vähähaka.
Vaikka The Cardigansista ei olisi koskaan ollut kummemmin innostunut, oli Nina Perssonin ensimmäiseltä soololevyltä lupa odottaa melko paljon.

Arvio

A CAMP
A Camp
Stockholm

Vaikka The Cardigansista ei olisi koskaan ollut kummemmin innostunut, oli Nina Perssonin ensimmäiseltä soololevyltä lupa odottaa melko paljon. Levyä edeltänyt I Can Buy You -single oli hienoa itseironista pop-countrya, jonka kertosäe jäi vastustamattomasti päähän soimaan ja toimiihan levyn tuottajana loisteliaan Sparklehorse-yhtyeen Mark Linkous.
A Camp alkaa ihan lupaavasti. Frequent Flyer jatkaa melko samoilla linjoilla kuin ensisingle, joka kuullaan heti toisena. Tästä eteenpäin levy on melkoista vuoristorataa. On säröistä rokkia ja beatlesmäistä psykedeliaa. Sovitukset, joiden eteen on selvästi nähty vaivaa, eivät auta peittämään sitä tosiasiaa, että levyltä ei montaa hienoa laulua löydy. Suurin osa kappaleista on Perssonin ja Atomic Swingin Niclas Friskin käsialaa ja he myös äänittivät tämän levyn kertaalleen jo pari vuotta sitten, mutta jättivät julkaisematta. Miksi tämä piti tehdä uudestaan?
Tulkitsijana Nina Persson on aina jäänyt hieman viileän etäiseksi eikä tämä levy tuo juurikaan muutosta asiaan, vaikka muutama onnistunut suoritus levyltä löytyy. Tekstittäjänä Persson ei ole ole kummoinen ja tekstit ovatkin levyn heikointa antia. Such A Bad Comedown ei toimi lainkaan, Song For The Leftovers kaikessa countrykorniudessaan kylläkin. Laulajan haastatteluissa mainostama rhyming dictionary on ohjaillut liikaa sanoituksia. Levyn hienoin teksti onkin Paul Westerbergin kynästä lähtenyt Rock'n'roll Ghost, muuten aivan turhaan tehty The Replacements-cover. Viimeisenä kuultava Elephant ilahduttaa, mutta sehän onkin ihan Sparklehorsea! Kovasti linjaton levy. Ihan kivan ep:n tästä olisi saanut. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa