Kaupunkiviidakon luonnonlapsi ja coolien pohjavirtojen baarimuusikko levyttää verevää hybridibluesiaan harvakseltaan. Red Beans And Weiss on neljäs albumi 15 vuoden aikana. Yllyttäjinä ovat jälleen toimineet pitkäaikaiset kaverit ja hengenheimolaiset Tom Waits sekä Johnny Depp, joka on pistäytynyt myös sessioissa rummuissa, kitarassa ja laulamassa taustoja. Musiikin Weiss on tuottanut itse. Rosoinen mutta kompakti bändisoundi on erinomaisen tarkasti hallussa tummankarheasti jutustelevan ja ahavoituneen bluesrock-äänen ympärillä.
Kitaristi Tony Gilkyson takaa urbaania bluesia värittävät garagesoundit ja purevat riffit, lennokkaimmin rivakassa Dead Man’s Shoes -kappaleessa. Michael Murphy puolestaan kilkuttaa kapakkapianon atmosfääriä muiden muassa vanhakaikuiseen Rollari-coveriin Exile On Main Street. Höysteeksi lisätään tarpeen tullen foneja ja viulua. Chuckin elämän piiri ja sen läpi suodattuva kulttuuri versoo sanoituksiin verrattomia henkilöhahmotuksia, kuten Tupelo Joe tai fiktiivinen vertaishahmo Boston Blackie. Los Angelesin laitakaupungin ajattomaan boogiesykkeeseen sulautuu myös latinosvengiä (Hey Pendejo) ja funkahtavaa soulia (Oo Poo Pa Doo In Rebop).