THE DEFECTORS: Turn Me On!

Bad Afro on tehnyt tanskalaiselle rockille varmasti enemmän kuin moni vielä ymmärtääkään. Maasta, josta ulkopuolisen näkemyksen mukaan on koko rock-kulttuuri puuttunut, on alkanut valua tasaisesti kyvykkäitä artisteja. Vuosi sitten Baby Woodrose otti luulot pois autenttisella Money For Soulilla ja nyt The Defectors uusii maanmiestensä tempun.

Turn Me On! on imagossaan tummien pukujen ja aurinkolasien vetovoimaan luottavan pumpun kolmas levy, mutta en liene ainoa, jolle se on ensimmäinen kosketus yhtyeeseen. Bad Afron lisäksi Baby Woodrose kelpaa muutenkin vertailukohdaksi, sillä bändien musiikilliset linjaukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Myös The Defectors luottaa kaihoisiin 60-lukulaisiin poppismelodioihin, jotka on kuorrutettu milloin ihanasti piippaavilla uruilla milloin intensiivisesti pörisevillä kitaroilla. Kokonaisuuteen ei olla kelpuutettu mitään modernia. Turn Me On! henkii vahvasti Nuggets-kokoelmien nuhjuista kiehtovuutta.

Mutta niin tyylikäs kuin The Defectorsin habitus onkin, ei bändi ole lähtenyt pelleilemään The Hivesin tapaan pelkillä muotoseikoilla, vaan pärjää nimenomaan biiseillään. Repertuaarissa toimivat niin puhtaat pop-helkkäykset (It´s Gonna Take Some Time), tymäkämmät junttaukset (Trick Daisy) kuin elokuvalliseen kerrontaan sopivat hulluttelut (Sleepwalking). Juuri The Defectorsin ansioksi näin mainioiden vaikutteiden kaivamista ei voine laskea, mutta on lohduttavaa, että Pohjoismaatkin saavat nyt osansa siitä musiikista, jota ei täällä osattu sen ensimmäisen tulemisen aikana tehdä.