THE DIVINE COMEDY: A Secret History – The Best Of

Arvio julkaistu Soundissa 10/1999.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Pohjois-irlantilaiseen Neil Hannoniin henkilöityvän The Divine Comedyn seuraava albumi ilmestyy joskus ensi vuonna Parlophonen kautta. Levy-yhtiön vaihdoksen takia tähänastisten julkaisujen komeimmat kappaleet ja kaksi uutta laulua (Gin Soaked Boy ja Too Young To Die) on laitettu samoihin kansiin.

Arvio

THE DIVINE COMEDY
A Secret History - The Best Of
Setanta

Pohjois-irlantilaiseen Neil Hannoniin henkilöityvän The Divine Comedyn seuraava albumi ilmestyy joskus ensi vuonna Parlophonen kautta. Levy-yhtiön vaihdoksen takia tähänastisten julkaisujen komeimmat kappaleet ja kaksi uutta laulua (Gin Soaked Boy ja Too Young To Die) on laitettu samoihin kansiin. Ilmestyessään Secret History meni suoraan brittilistan kolmanneksi, joten eivät Hannonin kyvyt aivan huippusalaisia ole tähänkään saakka olleet.
Neil Hannon uskoo klassisen laulunkirjoitustaidon voimaan. Hän on ikuinen romantikko ja mestarillinen melodikko, jonka selkeästi artikuloidut ja vuosi vuodelta runsaammin orkestroidut pop-kappaleet pohjaavat pikemmin brittiläiseen music hall -perinteeseen, kevyeen kamarimusiikkiin ja Scott Walkerin kaltaisiin suurien tunteiden tulkkeihin kuin suoriin lainoihin The Beatlesin tai Bowien tuotannosta. Neil Hannon onkin todellinen pastorin poika, joka taatusti tuntee Shakespearen sonetit paremmin kuin viikonlopun vedonlyöntilistat.
Hannonin sekä hauskojen että koskettavien tekstien ironia on kuivempaa kuin Jarvis Cockerilla ja The Divine Comedyn musiikki vähemmän kiinni 90-luvussa kuin Pulpin menestysalbumit. Sen vuoksi nämä kappaleet kuulostavat kymmenen ja 20 vuoden kuluttua luultavasti paljon paremmilta kuin useimpien muiden brittiläisten pop-yhtyeiden tällä vuosikymmenellä tekemät levyt. Jos ne olisivat ilmestyneet 60-luvulla, niistä useimmat olisivat klassikkoja jo nyt.

Lisää luettavaa