EBBA GRÖN: Samlingen

Arvio julkaistu Soundissa 09/2005.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Kun punk Sex Pistolsin ja The Clashin innoittamana rantautui saarivaltakunnan ulkopuolelle, vaikutti se samalla tavoin maasta riippumatta. Tiedämme mitä tapahtui esimerkiksi Eppu Normaalille tai Pelle Miljoonalle.

Arvio

EBBA GRÖN
Samlingen
Mistlur

Kun punk Sex Pistolsin ja The Clashin innoittamana rantautui saarivaltakunnan ulkopuolelle, vaikutti se samalla tavoin maasta riippumatta. Tiedämme mitä tapahtui esimerkiksi Eppu Normaalille tai Pelle Miljoonalle. Saman aikakauden historiankirjoihin ja kollektiiviseen tajuntaan on länsinaapurissa jäänyt Ebba Grönin tarina. Kertomus ensisinglestä viimeiseen studioalbumiin ei ole ajallisesti mitattuna pitkä, mutta sinä aikana ehti tapahtua paljon. Hajotessaan vuonna 1983 Ebba Grön oli yksi Ruotsin suurimmista rockyhtyeistä.

Kolmen nuoren räkänokan, Thåströmin, Fjodorin ja Gurran, muodostama Ebba Grön ei eronnut tyylillisesti aikalaisistaan millään tavalla eikä se ollut punkbändinäkään mitenkään ainutlaatuinen Ruotsissa, jossa jo vuonna 1978 oli ilmestynyt nippu toinen toistaan vihaisempia punksinglejä. Toinen albumi Kärlek & uppror kuitenkin nousi listaykköseksi ohi muun muassa valtaisan suositun Stray Catsin ensialbumin. Tekstit äidinkielellään kirjoittanut Joakim Thåström ei epäröinyt tuoda näkemyksiään esille niin, että ne varmasti huomattiin. Tarpeeksi hiljaisena uutispäivänä Häng Gud nousisi iltapäivälehtien otsikoihin nytkin ilmestyessään.

Toisaalta bändi oli ehtinyt hylätä ahtaaksi käyneen punk-lokeron jo ensimmäisen lp:nsä jälkeen. Tässäkin mielessä kehitys kulki yleismaailmallista reittiä: loppuvaiheessaan mukaan pestattiin kitaran ohella myös koskettimia soittanut Stry ja tyyli lipui kohti uutta aaltoa. The Clashin vanavedessä kokeiltiin jopa reggae-rytmejä.

Punkbändiksi Ebba Grön oli käsittämättömän hittivetoinen yhtye. Staten & kapitalet, Mamma pappa barn ja Profit olivat biisejä, joita kuunneltiin tiiviisti myös Suomessa. Näiden kappaleiden myötä Ebba Grön löytää yhä uusia kuulijoita, joille intoiltavaa löytyy roppakaupalla.

Samlingen noudattelee sisällöltään pitkälti 1978-1982 -kokoelmaa. Materiaalia ei ole enemmän kuin muutama biisi, mutta remasteroituna musiikki potkii nyt arvolleen sopivasti. Jos tuntuu, että tuplakokoelma Ebbaa ei riitä, voivat entusiastit ryhtyä metsästämään vuonna 1998 julkaistua neljän cd:n boksia. 

Lisää luettavaa