EERO RAITTISEN ELDIS: Eero Raittisen Eldis

Arvio julkaistu Soundissa 3/2016.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

EERO RAITTISEN ELDIS
Eero Raittisen Eldis
Turenki

Ikä ei näytä hidastavan mittavan panoksen suomalaiselle rockille ja popille antaneen Eero Raittisen menoa. Viime vuosikymmenellä hienoa työtä Noisy Kinda Menin nokassa tehnyt seitsenkymppinen laulaja julkaisi hiljattain livelevyn mainion White Knuckles Trion kanssa ja debytoi nyt uudella Eldis-yhtyeellään. Vahvan läsnäolon leimaama jälki yllättää monipuolisuudellaan. Enemmän tai vähemmän omaelämäkerrallisilta haiskahtavat tekstit ovat Eeron kynästä.

Daga Daga avaa pelin todella ärhäkästi rokaten. Isännän pieni ja äreä ääni sylkee sanat mahtavalla energialla. Big D groovaa afro-vaikutteisesti, vaikka kertosäe koukkaa popahtavaan r&b:iin pätevän fonisoolon siunauksella. Slippery Strive luiskahtaa liian kasaristi autoradioärbeeksi, kun taas Nite Train nousee yöllisen intiimisti jatsahtavalla parisuhdenytkytyksellään levyn kärkipäähän. Boll Weevil ja Sooner Or Later nyökkäävät New Orleansille ja marssibändeille. If I Wait A While Too Long muistuttaa melodiallaan The Bandista, sovitus vain on oudon viihteellinen. I Can Deliver luottaa vastapainoksi kunnon gospeliin pianon ja urkujen vankalla tuella. Lautta ainoana suomenkielisenä päättää albumin kuin joltain Eeron vanhalta soololevyltä karanneena. Tunnelmallinen balladi joka tapauksessa.

Lisää luettavaa