ELÄKELÄISET: Humppakalmisto

ELÄKELÄISET
Humppakalmisto
Akun tehdastuotanto

Olen viimein ymmärtänyt erään asian. Eläkeläiset on Suomen Rolling Stones. Siinä missä Mick Jaggerilta on kysytty Rollareiden jokaisen maailmankiertueen kynnyksellä jo 60-luvulta asti, olisiko alkava rundi mahdollisesti bändin viimeinen, Eläkeläiset on saanut vastata 90-luvun puolivälistä saakka siihen, kuinka kauan se aikoo vitsiään venyttää.

Vastaus alkaa olla selvillä: loppuun saakka, ja ylikin.

20 vuotta täyttävän humpparetkueen yhdennelletoista studioalbumille on valittu trad-kappaleita, siis sellaisia ikivihreitä, joiden versiointiin ei tarvita lupaa. Swing Low Sweet Chariot on kääntynyt muotoon Humppaa veressä, Waltzing Matildasta on tullut hauskalla taustaköörillä varustettu Mahtavat ilkamat ja The Wandererista kyseenalaisen huumorin riemuvoitto Humppavammanen.

Vaikka Eläkeläiset onkin aina ollut vahvimmillaan humalanhuuruisessa livetilanteessa yleisölle piruillessaan, eivät bändin studiotekeleetkään meriittejä vailla ole. Pelimannimeininki ja keskinäinen hauskanpito kuuluvat myös Humppakalmistolla, vaikka albumi ei pitkäaikaista kuuntelua kestäkään. Ehkä salaisuus on hauskoissa sanoituksissa, ehkä vuosien keikkailun mukanaan tuomassa irtonaisessa soitannassa.

Vitsi naurattaa vielä.