ENTER SHIKARI: Common Dreads

ENTER SHIKARI
Common Dreads
Ambush Reality

Rumpali Rob Rolfen mukaan Enter Shikarista ei ole tulossa turvallista keskitienkulkijaa – he kun eivät pysy edes kaistalla, vaan pyyhältävät pitkin pientareita. Laulaja Rou Reynolds sanoo, että Common Dreads on aikuisempi albumi kuin debyytti Take To The Skies (2007).

Molemmat ovat oikeassa. Common Dreads on monilta osin debyyttiä helpommin lähestyttävä, mutta silti se hämmentää trance-syntikoillaan ja outoilee estoitta. Jos debyytillä soitti kellareista juuri kirkkaaseen ulkoilmaan noussut porukka, joka sinkoili trancen ja raudanhöyryistä keksintöään sinne tänne vallattomasti tykittäen, Common Dreadsilla oivallus on patentoitu ja harkitummin esitetty.  Mielikuvitusta ei silti ole rajoitettu, tyylilajihyppelyt ja –yhdistelyt ovat edelleen englantilaisten tunnusmerkkinä.

Balladi Gap In The Fence tuo mieleen Incubusin herkemmät biisit, kunnes tanssibiitti iskeytyy mukaan, Zzzonked muuttaa drum’n’bassin sekameteliksi ja The Jester on kuin syntikoilla koikkelehtivaa lastenmusiikkia. Kaiken kilinän seassa loikoo välittömästi tarrautuvia melodioita, joissa bändi on selvästi parantanut sitten debyytin. Kertosäkeet luovat myös jatkuvuutta muutoin vikkelästi laidasta toiseen pomppivalle albumille. Puhtaammat säkeet kiertyvät kohti Lostprophetsia, kun taas metallia ja corea ladataan äkäisiin huuto-osiin ja välillä raskaammin räyhääviin kitaroihin.

Eri tyyleissä pistäytyvä ja kaaosmainen, mutta silti suunnassa pysyvä musiikki tekee Enter Shikarista yhden tämän hetken kiehtovimmista bändeistä. Debyytin räjähtävää potentiaalia omannesta kummajaisesta on muovautunut kypsempi rockbändi, joka puristaa omintakeisesta tyylistään kaiken hyödyn irti.

Englannissa on uhottu, ettei Enter Shikari ole yhtye vaan vallankumous. Kumouksista en tiedä, mutta ennakkoluuloilla tai arvattavuudella ei ole mitään tekemistä tämän nelikon kanssa.