EVERLY BROTHERS: The Definitive Everly Brothers

Arvio julkaistu Soundissa 08/2002.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Beach Boysia on usein totuttu pitämään valkoisen popin ja rockin harmonialaulannan suurmestareina, mutta The Definitive Everly Brothersille kootut 50 näytettä tekevät selväksi Don ja Phil Everlyn merkityksen.

Arvio

EVERLY BROTHERS
The Definitive Everly Brothers
Warner

Beach Boysia on usein totuttu pitämään valkoisen popin ja rockin harmonialaulannan suurmestareina, mutta The Definitive Everly Brothersille kootut 50 näytettä tekevät selväksi Don ja Phil Everlyn merkityksen. The Beatles, The Searchers ja lukemattomat muut pitkin 60-lukua hittejä suoltaneet yhtyeet ovat tunnustaneet vaikuttuneensa Everly Brothersin ainutlaatuisesta laulannasta ja etenkin varhaisimpien levytysten rehevästä, country & western- ja folk-juurisesta akustisten kitaroiden käytöstä. Dave Edmunds ja Nick Lowe menivät diggailussaan niin pitkälle, että liittivät Rockpile-yhtyeensä ainoaksi jääneen albumin, vuonna 1980 ilmestyneen Seconds Of Pleasuren kylkiäiseksi eepeellisen Everly Brothers -covereita.

The Definitive Everly Brothersin aikahaarukka ulottuu vuodesta 1957 vuoteen 1984 saakka. Suurin osa tuplan raidoista tulee 60-luvulta, mutta Kentuckyssa vuosina 1937 ja 1938 syntyneiden Don ja Phil Everlyn suurimmat hitit taltioitiin Nashvillessä 50-luvun lopulla. Etenkin Boudleaux Bryantin joko yksin tai Felice Bryantin kanssa Everlyille kirjoittamat klassikot ovat täydellisiä pop-helmiä. Bye Bye Love, Wake Up Little Susie, All I Have To Do Is Dream ja Take A Message To Mary ovat yhä ajattoman tuoreita esityksiä. Roy Orbisonin Claudetten Everly Brothers teki yhtä lailla omakseen. Veljesten omista sävellyksistä menestyksekkäin oli vuonna 1960 julkaistu Cathy's Clown ja viisi vuotta myöhemmin duon palautti listojen kärkeen muun muassa Bryan Ferrynkin tulkitsema The Price Of Love.

New Yorkissa sokeristen jousien kera levytetty Let It Be Me muutti Everly Brothersin tyyliä seurustelun ympärillä pyörivistä teiniromanttisista lauluista kohti aikuisempaa viihteellisyyttä. Samalla alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä veljesten välisistä ristiriidoista, jotka voimistuivat 60-luvun edetessä. The Definitive Everly Brothersin kronologisuudesta johtuukin, että tuplakokoelma on laadultaan vahvasti etupainotteinen. Don ja Phil Everlyn yhteistyö päättyi lopulta 70-luvun alkuvuosina, mutta kymmenen vuoden välirikon ja kahdentoista vuoden levytystauon jälkeen veljekset tekivät vuonna 1984 comeback-albumin ja viimeisen singlehittinsä. Vaikutteiden antamisen ja saamisen mielessä On The Wings Of A Nightingale sulki samalla yhden ympyrän, sillä Paul McCartneyn kaksikolle antama laulu soi melodisesti ja toteutukseltaan täysin Everly Brothersin alkuperäisessä hengessä. 

Lisää luettavaa