Lienee kai selvää, että jos bändi on Englannista ja soittaa deathia, vaikutteita löytyy niin Pohjolasta kuin Amerikastakin. Siinä välissä kun sattuvat majailemaan. Deathillakin on omat universaalit piirteensä, jotka tuntuvat junttaavan jalkansa aina vain syvemmälle samaan mutaan riippumatta siitä, mistä bändi tulee. Onneksi kaikkea ei ole kuitenkaan puristettu samasta muotista.
Brittibändin debyytti vetää aluksi “turhat luulot pois” -tyyppisesti turpaan rajulla mätöllään, mutta kyllä sieltä massiivisen raudan seasta lopulta nousee sävyjä. The Eyes Of A Traitor tuntuu usein olevan velkaa nimenomaan ruotsalaisille, mutta yhtyeen värikynien skaalassa on sittenkin paljon peribrittiläistä asennetta.
Kovin nuorten poikien muodostama yhtye ensin hämää konventionaalisuudellaan, mutta pystyy sittenkin edes vähän rikkomaan rajoja, löytämään jotain pikkuisen poikkeavaa ja avartamaan taas hieman deathin määritelmiä laveammalle. Bändi on uudistushenkinen juuri sopivasti, johdonmukaisesti ja ennen kaikkea luonnollisesti.
Vaikka A Clear Perception vaikuttaa aluksi kipakalta hätähuudolta, levyn yleisilme on loppujen lopuksi aika murheellinen, jopa kaihoisa. Juuri sellainen, joka sopii suomalaiseen makuun.