Parilla viime levyllään sielukkaaseen kantriin sukeltaneen indiepaksukaisen Pixiesin ja Memphis-herätyksen välistä uraa läpileikataan 23 studiokappaleen ja yhdeksän livetaltioinnin avulla. Sehän kelpaa, sillä eriasteisen epätasaisilta pitkäsoitoilta on poimittu helmiä, joista muodostuu edustava hittinauha. Tylsästi nimetty 93-03 kertoo, ettei Frank Blackin kyky kirjoittaa luontevasti vinoa poprockia kadonnut mihinkään Pixiesin hajottua. Päinvastoin, kokoelmalta löytyy muutamia mittavan uran huippuhetkiä.
”Used to be sixteen lanes/Used to be Nuevo Spain/Used to be Juan Wayne/Used to be Mexico/Used to be Navajo/Used to be yippy-ay-I-don’t know”, kuuluu Calistanin kertosäe. Se on esimerkki siitä, kuinka Frank Black pystyy laulamaan sekavia nokkeluuksia ja silti kuulostamaan siltä, että kertoo maailman vakavinta asiaa. Samalla luontevuudella mies vonguttaa epäkeskoja kitarakoukkujaan melodisimpiinkin poplauluihin. Frank Blackin näppäryys ei ole koskaan päälleliimattua konstailua, vaan osa musiikkinsa perusluonnetta.
Bonuksena tuleva live-cd on enemmänkin täky niille, jotka jo omistavat Frank Black -pitkäsoitot, kuin varsinaisesti elimellinen osa asiallista kokoelmaa.