GANG STARR: The Ownerz

Pelin 1987 Brooklynissa avannut Gang Starr oli yksi ensimmäisistä, jotka päätyivät tarjoilemaan rap-annoksensa selkein jazz- sekä soul-maustein. Rapperi Gurun (Keith Elam) ja DJ Premierin (Chris Martin) tyylittelyn kansainvälistä läpimurtoa avitti paria vuotta myöhemmin Spike Leen Mo' Better Blues -leffan soundtrackin kohokohdaksi nostettu Jazz Thing. Sen myötä alkoivat parivaljakon yhteiset ja erilliset seikkailut, kuten Buckshot LeFonque, saksofonisti Branford Marsaliksen kanssa.

Vuonna 1992 Gang Starr oli vakiinnuttanut asemansa ja julkaissut kolme täyspitkää. Ajankohdan esiin nostaminen on tärkeätä, sillä tuolloin Guru päätyi ratkaisuun, joka tulkitsijasta riippuen teki Gang Starrille joko hyvää tai pahaa. Syvemmälle jazzin pohjavesiin sukeltamalla mies kasasi genrensä tärkeäksi suunnannäyttäjäksi nousseen levyn nimeltä Jazzmatazz. Vaan eipä jäänyt Premierkään lehdellä soittelemaan: hän aloitti tuottajan työt ja päätyi tekemisiin muun muassa Janet Jacksonin, Rakimin sekä Jeru The Damajan kanssa.

Tätä taustaa vasten peilattuna on hankala kimaltavaa vuonna 2003, eikä The Ownerz siinä onnistukaan. Gang Starrin kuudes varsinainen kokopitkä väläyttelee toki paikoitellen Gurun ja Premon edelleen parhaimmillaan varteenotettavaa osaamista, mutta liian iso osa materiaalista soljuu ohi suurempia tunnekuohuja aiheuttamatta. Vieraisilla käyvät Snoop Dogg, Jadakiss sekä muut, ja raaka-aineena käytetään muun muassa The Temptationsin sekä Curtis Mayfieldin musaa.