90-luvun taaperruksen jälkeen A-ha sai toimintaansa jälleen hieman ryhtiä, lähinnä muutamien onnistuneiden singlejen ansiosta. Summer Moved On ja Lifelines jäivät toki maailmanlaajuisesti varsin pieniksi hiteiksi, mutta ainakin ne osoittivat, ettei Norjan takavuosien suurimman poptoivon uran seuraamista kannata täysin lopettaa.
Analogue jatkaa yhtyeen hioutunutta linjaa loogisella tavalla. Radikaaleja linjauksia veteraani-ikään ehtinyt trio ei ole lähtenyt vetelemään ja silmiinpistävin muutos näkyykin levyn julkaisijan muodossa. A-han liki parikymmenvuotinen yhteistyö Warnerin kanssa tuli How Can I Sleep With Your Voice In My Head -livelevyn myötä päätökseen ja uusi koti löytyi isoista isoimmalta eli Universalilta. Hieman yllättäen, sillä on vaikea kaivaa A-han uuden biisimateriaalin joukosta sellaista kaupallista potentiaalia, joka poikisi yhtiölle takaisin sen sijoittamansa eurot. Analogue on A-han pitkän taipaleen hittiköyhin julkaisu.
Jotkut asiat ovat onneksi ennallaan. A-han tapaan luoda äärimmäisen tyylikästä soundia ja hienoja sovituksia on aina voinut luottaa – niin nytkin. Bändi on mahtipontisuudella ja täyteläisellä soinnilla pystynyt taitavasti peittämään musiikillista keskinkertaisuuttaan, varsinkin Morten Harketin lauluäänen rajoittuneisuutta. Nyt sille ei tosin olisi ollut edes tarvetta, sillä Analoguen tyhjyyttä kaikuvaa sisältöä ei millään poppaskonsteilla pysty piilottamaan.
