Hard-Fi ei asetu helposti mihinkään brittiläisen rockin lokeroon, ja hyvä niin. Vivahteita The Jamin perinnöstä vilahtelee siellä täällä, mutta pääosin Hard-Fi kyntää ihan omaa, trendeistä piittaamatonta polkuaan. Bändin tekemisistä on heti uran alkuvaiheista lähtien paistanut määrätietoisuus ja hyvin menestynyt debyytti Stars Of CCTV (2005) osoittikin, että ryhmän rahkeissa on myös rutkasti kaupallista potentiaalia.
Suurin kysymysmerkki Hard-Fin musiikissa liittyykin sen kestävyyteen. Once Upon A Time In The West osuu kyllä laakista ja koukuttaa kuulijansa herkästi, mutta pitkässä juoksussa tilanne voi olla toinen. Yhtyeen helposti omaksuttavat melodiat liikkuvat aivan siinä rajalla, jossa toimiva muuttuu ärsyttäväksi. Hyvä esimerkki tästä on tv:n mahtia kritisoiva Television, jonka kertosäettä ”hallelujah”-huutoineen voi mielentilasta riippuen pitää joko nerokkaana tai rasittavana. Ainakin vielä jaksan kallistua ensimmäisen vaihtoehdon puoleen.
Tekstiensä puolesta Hard-Fi on varmasti yksi tämän hetken terävimmistä yhtyeistä. Pääjehu Richard Archerin sauhuavassa kynänjäljessä yhdistyy oivallisesti elementtejä niin satiirin, huumorin kuin politiikankin puolelta. Tästä huolimatta mies ei kuulosta kornilta edes parisuhdeongelmista laulaessaan.