Hidria Spacefolk lienee yhä maamme ainoita, ellei peräti ainoa spacerockia levyttävä yhtye. Ozric Tentaclesin ja Hawkwindin levyt on kuunneltu tarkkaan ja soitto sujuu mutkitta. Pyörää nämä astraalimatkailijat eivät kuitenkaan ole uudelleen keksineet.
Kuten niin usein tämän tyylilajin kohdalla, on hidrialaistenkin muljuttelu laadittu enemmän livetilannetta silmällä pitäen. Kiihkeät strobovalot, mystiset taustaprojektiot ja puuskuttavat savukoneet ovat olennainen osa avaruusrockin kokemusta. Levyltä kuultuna musiikki jää kaksiulotteiseksi, pakolliseksi dokumentin muodoksi, vaikkei Symetria kehno tuotos olekaan. Hyväksi onnekseen yhtye ei kavahda kokeilla genrelle epätavallisia ratkaisuja; nimibiisin svengaava vaskisektio sekä Sinen perisuomalainen haitari pomppaavat korville kuin takiaispallot rastapehkoon.
Mitään perustavanlaatuisen uutta ei Hidria Spacefolk silti kuulijoilleen tarjoa. Kotimaista kannattaa kuitenkin aina suosia, varsinkin kun kyseessä on asiaansa harvinaisen tarkkaan perehtynyt bändi. Symetrian kuunneltuaan ainakin tietää, mitä odottaa keikalle mennessään.