JANNE HAAVISTO & THE FARANGS: Permanent Jet Lag

Olen melko varma, että Janne Haaviston passissa lukee kansalaisuuden kohdalla "maailma"; näkemystä pursuavana tuottajana, svengaavana rumpalina sekä estottomana musiikillisena monitaitajana tunnettu Haavisto kun ei tyydy olemaan harhaileva turisti vaan pikemminkin alati liikkeessä oleva matkailija. Permanent Jet Lag ei nimestään huolimatta ole väsynyt postikortti noilta matkoilta, kyseessä on intoa täynnä oleva matkakertomus.

Niin Suomen kuin Amerikankin maaperällä tallentunut levy trippailee musiikillisesti muissakin maisemissa kuin vain syntysijoillaan. Permanent Jet Lagilla fuusioituvat maailmanmusiikkimaiset perkussioraidat suvereenisti moderneihin, tanssittaviinkin rytmeihin. Malliesimerkkinä tästä mielenkiintoisesta yhdistelmästä käy vetävästi groovaava Night Flight From Delhi, jolla kuullaan myös sangen mainio soolo kosketinsoittimissa vierailevalta Olli Ahvenlahdelta.

Levyllä raitakohtaisesti muotoa muuttava The Farangs on saanut muitakin kovan tason vierailijoita; avant-garde-kitarismin kiistatonta kärkipäätä edustava Marc Ribot pistää menemään viidellä biisillä, joista eritoten Dig My Shoes muistuttaa Ribot'n varmasti tunnetuimman työnantajan, Tom Waitsin, leikkimielisempiä tekeleitä. Eri tyylilajien sulatusuunissa yhdistellään myös idän mirhamilta tuoksahtavia sävelkulkuja länsimaiseen korvaan traditionaalisemmilta kuulostavien melodioiden kera. Lauluäänensä neljälle kappaleelle lainaava Chris Cote on nimikkobiisiä käsitellessään yhtä paljon puuvillapelloilla laulavan mustan orjan, kuin myös intialaisessa temppelissä meditoivan hindun kuuloinen.

Haaviston maisemakuvat eivät edusta valtavirtaa, jossa instrumentaalimusiikki tai äänenkäyttö lähinnä ilman sanoja (tällä levyllä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ovat kuin punainen vaate härälle. Seikkailuhenkinen kuuntelija kuitenkin ammentaa Permanent Jet Lagista monia mielenkiintoisia hetkiä, jotka vain syvenevät mitä enemmän trippimittariin kertyy kuuntelukertoja. Itsekin melko innokkaana matkailijana haluaisin lämpimästi suositella tätä kiehtovan omituista, rohkean laajakatseista ja hyvin monimuotoista levyä kaikille, jotka eivät kavahda muualtakin kuin läheltä tulleita tuulahduksia.