JERRY GARCIA BAND: After Midnight

Arvio julkaistu Soundissa 12/2004.
Kirjoittanut: Timo Kanerva.
Kesällä Rhino julkaisi Jerry Garcian studiotuotannosta muhkean kuuden cd:n boksin All The Good Things. Se osoitti kiistatta, että Grateful Deadin edesmenneen johtohahmon arkistot ovat tulvillaan erinomaista materiaalia.

Arvio

JERRY GARCIA BAND
After Midnight
Rhino

Kesällä Rhino julkaisi Jerry Garcian studiotuotannosta muhkean kuuden cd:n boksin All The Good Things. Se osoitti kiistatta, että Grateful Deadin edesmenneen johtohahmon arkistot ovat tulvillaan erinomaista materiaalia. Nyt Rhino on jatkanut samalla linjalla ja kaivanut esiin Jerry Garcia Bandin maraton-keikan neljännesvuosisadan takaa.

Musiikkia on nelisen tuntia, mutta biisejä tästä kolmen levyn setistä löytyy vain kuusitoista. Nyt ei siis ole tarjolla mitään tiiviitä kolmen minuutin poplauluja, vaan ajasta tai muista rajoituksista vapaalla jammailulla koristeltuja, hyvinkin tuttuja kappaleita. Jerry Garcia Band on näköjään toiminut vähän kuin jukeboksi, joka soittaa sitä, mistä sattuu pitämään. Sekä omiaan että muun muassa Dylania, Beatlesia ja J.J. Calea.

Triplaa hieman pilaa parilla biisillä vieraileva Dead-lyyrikko Robert Hunter. Hän hoilaa käsittämättömän kurjasti. Jerry hoitaa vokalistin työt paljon paremmin. Silti nimenomaan kitaristina Garcia on tuona helmikuun iltana ollut huikeassa vedossa. Käsittämättömällä teknisellä taituruudella hän hoitelee soolot ja kompit – tunnista toiseen.

Garcia ei kuitenkaan tunne mitään halua nousta jumalaiseksi kitarasankariksi, vaan hänen soittimensa pikemminkin juttelee, se kertoo pieniä tarinoita, kommunikoi niin muiden soittajien kuin yleisönsä kanssa. Basisti John Kahnin ja rumpali Johnny De Foncescan komppi svengaa kepeästi, mutta Ozzie Ahlersin syntikan soundit ja soolot kuulostavat näinä aikoina ankean antiikkisilta. 

Lisää luettavaa